Blogi

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Blogi


Julkaistu , julkaisija

Mitä lahjaksi muistisairaalle isälle?

DOS_muistamisen-lahjaideat

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 11.11.2018 ja silloin juhlitaan niin tuoreita isiä kuin myös varttuneempia vaarejakin. Vanhemmalle isälle voi olla vaikeampi keksiä käyttökelpoista lahjaa, joten kokosimme listan erinomaisia lahjaideoita niin senioreille, muistisairaille ja muille arkeensa apua kaipaaville. 

“Mihin ne avaimet taas katosi? Entä missä on lukulasit?”

Tämä on varmasti tuttu tilanne monessa perheessä; avaimet ovat hukassa ja ovesta pitäisi olla menossa jo. Pienet esineet tuntuvat olevan aina kadoksissa, ja niitä etsiessä kasvaa stressi sekä helposti hermostuu. Seniorille tai muistisairaalle alituinen etsiminen ja huolehtiminen voi olla raskasta. 

Helposti hukkuviin esineisiin voi liittää pienen paikanilmaisimen, jonka avulla ne löytää vain nappia painamalla. Kun painat paikantajasta nappia, kuulet toistuvan piippausäänen etsimästäsi esineestä. Esineiden paikannin vapauttaa sinut tai läheisesi tästä jatkuvasta etsimisestä. Lisätietoja esineiden paikanninlaitteesta löydät täältä.

“Milloin pitikään ottaa lääkkeet? Vai otettiinko ne jo?”

Vanheneminen tuo mukanaan monelle jokapäiväisen lääkityksen. Jotta lääkkeet toimisivat, on ne myös otettava – vieläpä oikeaan aikaan ja oikea annos. Muistisairaalle voi olla vaikeaa pysyä kärryillä omasta lääkityksestään. Mikä olisikaan parempi lahja kuin helpottaa turvallisesti vanhemman lääkehoitoa.

Careousel Advance on automaattinen lääkeannostelija, joka muistuttaa käyttäjää milloin lääkkeet on otettava. Annostelija hälyttää niin kauan, kunnes lääkkeet on otettu. Käyttäjän ei myöskään tarvitse pelätä, että unohtaa lääkkeensä tai ottaa niitä liikaa – Careousel Advance annostelee valmiiksi annoksen oikein. Careouselin avulla on helppo ylläpitää lääkehoitoa kotona ja näin henkilö pystyy asumaan pitempään itsenäisesti kotona. Lue lisää automaattisesta lääkeannostelijasta klikkaamalla tästä!

“Mikä päivä tänään on? Entä paljonko kello on?”

Väsyneenä saattaa olla vaikea hahmottaa ajankulua – tämä on tuttu ilmiö varsinkin vuorotyöläisille. Ajanhallinta on osa toimivaa arkea ja se luo turvallisuuden tunnetta meille monille. Vanha isä saattaa tarvita apua tiedostaakseen ajankulun. Ei ole mitenkään erikoista, että muistisairas vanhempi soittaa useita kertoja päivässä kysyäkseen kellonaikaa.

Kalenterikello on markkinoiden ainoa monipuolinen ajannäyttäjä jokaisen seniorin, huonomuistisen tai muistisairaan tarpeisiin. Se kertoo yhdellä silmäyksellä suomenkielellä viikonpäivän, päivämäärän, kuukauden ja kellonajan. Kalenterikello auttaa muistamisessa, kun sen sijoittaa näkyvälle paikalla – sitä voi pitää tyylikkäästi pöydällä, koriste-esineenä hyllyllä tai asentaa seinälle. Lue lisää Kalenterikellosta täältä!

“Miten puhun läheisilleni, kun kännykän käyttäminen on vaikeaa?”

Ihminen tarvitsee sosiaalisia kohtaamisia läpi elämän eikä kenellekään tee hyvää jäädä sosiaalisesti eristyksiin – erityisesti iäkkäämmän vanhemman. Iän myötä puhelimen käyttö kuitenkin vaikeutuu heikentyvän näön ja käsimotoriikan myötä. Hätätilanteidenkin varalle olisi hyvä olla olemassa puhelin, jolla saa tarpeen vaatiessa helposti hälytettyä apua.

Tähän listaan olemme löytäneet helppokäyttöisen matkapuhelimen. Tässä kännykässä on neljä isoa pikavalintanäppäintä, joita painamalla on helppo soittaa esimerkiksi läheiselle tai omaiselle. Kännykän muotoilussa on otettu huomioon käyttäjän mahdolliset käsimotoriikan ongelmat. Puhelimessa on myös turvapainike, jota painamalla puhelin soittaa ja lähettää tekstiviestihälytyksen automaattisesti ennalta määritettyihin numeroihin. Lue lisää tämän matkapuhelimen ominaisuuksista tästä!


“Mistä tiedän, että pitääkö nyt ottaa lääkkeet? Onko nyt aamu vai ilta?”

Vanhemmiten voi olla vaikeampaa muistaa, että mitä kaikkea sitä pitikään tehdä päivän aikana. Jopa niin yksinkertaiset asiat saattavat unohtua kuin juoda tarpeeksi vettä tai ottaa lääkkeet. Syy unohtumiselle saattaa olla myös vaikeuksissa hahmottaa vuorokauden aika; onko nyt aamu vai ilta?

Muistisairaan itsenäisemmän elämän tueksi on kehitetty muistuttava vuorokausikalenteri. Helposti luettavissa oleva vuorokausikalenteri on muokattavissa käyttäjän tarpeiden mukaan. Laite helpottaa arjen rutiineja muistuttamalla tärkeistä asioista ja auttaa ajanhallinnassa kertomalla viikonpäivän, vuorokaudenajan sekä päiväyksen selkeästi. Katso lisätietoja tästä!


Anna isänpäivänä lahjaksi mielenrauhaa ja tukea itsenäiseen elämään. Lisää oivallisia lahjaideoita senioreille löydät klikkaamalla tästä.

Oikein hyvää isänpäivää kaikille,
toivottaa Dementia Online Shop

Heräsikö tätä sivua lukiessa sinulle kysymyksiä? Kaipaatko apua sen aidosti hyödyllisen lahjan löytämiseen? Palvelemme sinua mielellämme, soita meille puhelinnumeroon 010 322 7870. 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Näin DementiaOnlineShop on helpottanut jo yli 10 000 muistisairaan ja omaisen arkea – ”Lääkkeiden kanssa ei tullut enää tupla-annostuksia”

dos_10000_blogipostaus_kuva2
Suomessa joka kolmas yli 65-vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Harvassa ovat ne keski-ikäiset, jotka eivät tunne tai tiedä ketään muistisairasta.
Lääkkeiden lisäksi erilaiset apuvälineet helpottavat sairastuneen arkea ja turvallisuutta. Valitettavasti niitä on ollut hankala löytää. Apuvälineitä oli pitkään saatavilla vain ulkomailta, jolloin oli vaikeaa arvioida, soveltuuko ulkomainen tuote sellaisenaan suomalaisen ikäihmisen käyttöön.

 

Me DementiaOnlineShopilla keräsimme tärkeimmät apuvälineet yhdelle sivustolle ja palvelemme asiakkaitamme yksilöllisesti, asiantuntevasti ja suomen kielellä. Nyt verkkokaupasta on tilannut jo yli 10 000 asiakasta. ”Nöyräksi vetää – kiitos kaikille asiakkaille!”, toteaa DementiaOnlineShopin perustaja Timo Taittonen hymyssä suin.

 

Parantavaa hoitoa muistisairauteen ei ole, mutta apuvälineet helpottavat

 

Muistisairaus koskettaa itse sairastavan lisäksi myös omaisia, ja koko lähipiiriä. ”Muistisairauden myötä niin sairastuneella kuin omaisillakin voi mennä elämä jokseenkin uusiksi”, kertoo Timo.

 

”Diagnoosin jälkeen taudin etenemistä voidaan yrittää hidastaa ja oireita lievittää, mutta parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole. Omaisten rooli muistisairaan arjen auttamisessa on suuri. Käytännön järjestelyjä on valtava määrä, eikä moni tule edes ajatelleeksi, että voisi olla olemassa apuvälineitäkin.”

 

Aiemmassa työssään lääkealan myynti- ja markkinointitehtävissä Timo työskenteli neurologisten sairauksien ja lääkkeiden parissa. Neurologiset taudit, dementia mukaan lukien, olivat siis tuttuja.

 

”Tiesin, että muistisairaus on sairaus, jossa potilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta arjessa voi auttaa myös ilman lääkkeitä, erilaisilla apuvälineillä. Apuvälineitä ei ollut saatavilla mistään yhdestä paikasta kootusti. Muistisairaan tai tämän omaisen on vaikeaa alkaa hankkia tuotteita ulkomailta”, hän kertoo.

 

”Halusin, että kuka tahansa saa tuotteet helposti DementiaOnlineShopista. Palvelemme myös puhelimessa heitä, jotka eivät halua tai pysty tilaamaan internetistä.”

 

Tuotteista on monenlaista apua niin omaisille kuin muistisairaallekin

 

DementiaOnlineShopin tuotteet saavat runsaasti palautetta. Moni kertoo, että tuotteet ovat helpottaneet arkea hyvin konkreettisesti. Tällainen palaute lämmittää verkkokauppiasta. ”Esimerkiksi eräs asiakas kertoi, että kalenterikellon oston jälkeen muistisairas on osannut ottaa lääkkeet itse oikein eikä tupla-annostuksia ole tullut”, Timo kertoo. “Olen myös saanut viestiä, että muistisairaiden ei enää tarvitse soitella lapsille kysyäkseen, että mikä päivä on meneillään.”

 

“Kun ajankulun hahmotus vaikeutuu, aiheuttaa se ihmiselle helposti ahdistusta. On ollut ilo olla mukana helpottamassa omaisten ja muistisairaiden arkea tällä tavalla!”, hymyilee Timo.

 
 
 
Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Mitä joululahjaksi seniorille?

joululahja_seniorille

Sanotaan, että vanhuus ei tule yksin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämästä voisi nauttia ja lahjaksikin saada muuta kuin kukkia! Ohessa muutamia mainioita lahjaideoita senioreille, muistisairaille ja muille arkeensa apua kaipaaville.

Mihin lukulasit tulikaan laitettua? Entä avaimet?

Meiltä inhimillisiltä ihmisiltä pienet tavarat silloin tällöin joutuvat hukkaan. Seniorille tai muistisairaalle alituinen etsiminen ja huolehtiminen on kuitenkin raskaampaa kuin nuorelle ja terveelle.
 
Helposti hukkuviin esineisiin voi liittää pienen paikanilmaisimen, jonka avulla ne löytää vain nappia painamalla. Kun painat paikantajasta nappia, kuulet toistuvan piippausäänen etsimästäsi esineestä. Esineisiin kiinnitetyt paikanilmaisimet siis hälyttävät, kun vastaavaa nappia painetaan paikantimessa – kätevää! Lisätietoja esineiden paikanninlaitteesta löydät täältä.

Onko maanantai vai jo keskiviikko? Onko nyt aamu vai ilta?

Vanhuksen tai muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja itsenäisyyttä voi helposti lisätä parantamalla ajanhallintaa. Kalenterikello tuo apua arkeen niin seniorille, vuorotyöläiselle kuin muistisairaallekin. Viikonpäivä, päivämäärä, kuukausi ja kellonaika – vain yhdellä vilkaisulla! Tästä suosikkituote Kalenterikellosta voit lukea lisää täältä.
 
Jos seniorille tuottaa vaikeuksia pysyä kärryillä vuorokaudenajasta, saa vuorokausikalenterista hyvän avun. Siitä näkee viikonpäivän, päivämäärän, kuukauden ja kellonajan lisäksi selkeästi, onko aamu, päivä, ilta vai yö. Katso vuorokausikalenterin kaikki ajannäyttömahdollisuudet täältä.

Miten läheinen saa apua, jos hän vaikka kaatuu?

Suihkuun, roskienvientireissulle tai kellarissa käynnille ei tule aina otettua puhelinta mukaan. Miten seniori tai muistisairas saa apua, jos hän tuolloin kaatuu tai voimat loppuvat?
 
Matkapuhelimeen liitetyssä turvarannekkeessa on SOS-nappi, jota painettaessa puhelin hälyttää apua yhdellä napin painalluksella. Se 1) lähettää ennalta laaditun tekstiviestin 2) soittaa automaattisesti ennalta asetettuihin puhelinnumeroihin ja 3) avaa hands-free-kaiutinpuhelimen heti, kun puheluun vastataan. Itse puhelimen ei tarvitse olla edes samassa huoneessa – rannekkeen kantomatka sisällä on 20 metriä ja ulkona 50 metriä. Katso tuotteemme Matkapuhelin turvarannekkeella muut ominaisuudet täältä.
 
 
Lisää oivallisia lahjaideoita senioreille löydät klikkaamalla tästä.
 
Onko sinulla jotain kysyttävää? Kaipaatko apua sen aidosti hyödyllisen lahjan löytämiseen? Palvelemme mielellämme, meille voit myös soittaa: 010-322 7870
 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

”Onko nyt aamu vai ilta?” – ajanhahmottamisongelmat vaikuttavat niin muistisairaan kuin omaistenkin arkeen

ajan hallinta, ajan hahmottaminen, vuorokausikalenteri, dementia

 

Lokakuun tienoilla pimeys alkaa haukata valtaosan päivästä – Suomen synkässä syksyssä iltakuudelta ja aamukuudelta on yhtä pimeää. Muistisairaan ajanhahmotusongelma voi hankaloitua entisestään kaamoksen aikaan.

Elämää väärässä vuorokaudenajassa

Meistä jokainen on joskus havahtunut keskeltä eläväistä unta hieman epävarmana siitä, onko herätyskello jo soinut tai mistä ylipäätään herää. Terve ihminen pääsee yleensä tilanteen tasalle nopeasti, mutta muistisairaalle tämänkaltainen hämmennys voi jäädä päälle.

Väärässä vuorokaudenajassa eläminen aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja: muistisairas pohtii, miksi kotihoito ei ole vielä käynyt tai mikseivät muut arjen rutiinit käynnisty totutusti. Uni-valve-rytmin häiriöt ovat muistisairaudessa tavallisia, ja ajan hahmottamisen vaikeudet voivat jarruttaa unirytmin asettumista uomiinsa.

Ajan hahmottamisen haasteet vaikuttavat myös omaisen arkeen

Kun selvyyttä siitä, onko yö vai päivä, ei ole, voi muistisairas erehtyä soittamaan omaisilleen tai lähtemään hoitamaan asioita keskellä yötä. Yöllinen puhelinsoitto säikäyttää ja voi jättää huolen kalvamaan mieltä loppuyöksi. Omaistenkaan levon tärkeyttä ei saa vähätellä.

Vuorokausikellosta apua yhdellä vilkaisulla

Ajanhahmottamisen auttaminen tukee muistisairaan omanarvontuntoa ja valmiuksia elää itsenäistä elämää. Analoginen kellotaulu kuitenkin kertoo ajan vain kahdentoista tunnin syklissä. Digitaalinen kello saattaa puolestaan tuntua muistisairaasta vieraalta.

Yksinkertaista helpotusta muistisairaan arkeen voikin tuoda vuorokausikello, josta näkee yhdellä vilkaisulla, onko aamu, päivä, ilta vai yö, mikä on viikonpäivä ja päivämäärä.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Jokainen meistä on erilainen, ja kaikilla on omat arjen haasteensa. Siksi me Dementia Online Shopissa pyrimme aina palvelemaan asiakkaitamme yksilöllisesti. Tarjoamme erilaisia, myös sairauden etenemisen mukaan muokattavissa olevia ratkaisuja hahmottamisen tueksi. Tutustu valikoimaamme klikkaamalla tästä tai soita, niin etsitään yhdessä ne juuri teille sopivimmat ratkaisut: 010 322 7870 (klo 9-16).

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kun ajantaju katoaa – mikä avuksi muistamiseen?

kun-ajantaju-katoaa

Pienet unohtelut arjessa ovat tavanomaisia meille kaikille. Muistamattomuudesta tulee kuitenkin uhka terveydelle silloin, kun esimerkiksi lääkkeen otto unohtuu.

Muistin apuvälineet

Työssä käyvälle ihmiselle muistin apuvälineisiin kuuluu tavallisen kynän ja paperin lisäksi myös kännykkä, joka kulkee aina mukana. On helppo ajastaa pieniä muistutuksia pitkin päivää tai kirjata asioita ylös reissun päällä. Mutta kun mukaan kuvioon astuvat ajan hahmottamisen häiriöt ja muut muistiongelmat, kasvavat niin haasteet kuin pätevien apuvälineiden vaatimustasokin. 

Ajan hahmottamisen ongelmat

Paljonko kello? Jokaiselle tuttu kysymys silloin tällöin. Mikä päivä nyt on? Onko aamu vai ilta? Liian tuttuja, toistuvia kysymyksiä muistisairaan läheisille. Kun ajan hahmotus häiriintyy, lisääntyy myös sairastuneen epävarmuus arjessa. Kun ei tiedä, mikä vuorokaudenaika on, voi helposti arastella sosiaalisia tilanteita ja jopa masentua. Yksi aidosti itsenäisen elämän kulmakivistä on ajan hahmottaminen ja hallinta.

Miten asua pidempään omassa kodissa

Tarpeisiin oikein mitotetuilla apuvälineillä voidaan taata sairastuneelle turvallinen asuinympäristö. Oikeilla valinnoilla lisätään turvallisia ja laadukkaita itsenäisen asumisen vuosia. Muistin tukena toimivat selkeänäyttöiset kellot, joihin voidaan ajastaa muistutuksia niistä päivän tärkeimmistä asioista. Kun sairastuneen turvallisuuden tunnetta saadaan lisättyä, myös läheisten elämä helpottuu turhan murehtimisen vähetessä.

Vuorokausikalenteri muistutuksilla

Laajasta apuvälinevalikoimasta monipuolisimmin ajan hahmottamisen haasteisiin vastaa tämä yksinkertainen kello: yhdellä vilkaisulla näet vuorokaudenajan, päivämäärän ja kellonajan. Kello palvelee laaja-alaisesti eri tasoisista hahmotusongelmista kärsiviä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ajan hallintaan. Selkeä näyttö kertoo ajan ja muistutuksiin voidaan lisätä ne päivän tärkeimmät muistettavat asiat. On ajan hahmottaminen sitten haasteellista arjen kiireen ja stressin tai muistisairauden vuoksi, tuovat oikein valitut apuvälineet kaivattua apua arkeen.

Etsitään yhdessä ne teille sopivat ratkaisut – meille voit myös soittaa: 010-322 7870 (klo 9-16)

Muistuttava Vuorokausikalenteri

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Ajan hahmottamisen ongelmat

ajan-hahmottamisen-ongelmat

Ajantajun haasteet ovat aina yksilöllisiä, kuten muutkin ikääntymisen ja muistisairauden mukanaan tuomat oireet. Monesti sairaus on etenevä ja tuen tarve arjessa lisääntyy ajan kuluessa. Onkin tärkeää tukea itsenäistä elämää ja omanarvontunnon säilymistä jo taudin varhaisessa vaiheessa.

Lisää turvallisuuden tunnetta

Kun ajan hahmottaminen heikentyy ja ensioireet ilmaantuvat, voi sairastunut itse ahdistua ja kokea syviäkin pelkotiloja, kun ennen niin tavallinen asia kuin vuorokaudenajan ymmärrys heikentyy. Tällaisiin tilanteisiin saadaan helposti apua kellolla, josta yhdellä vilkaisulla näkee varmistuksen sille, onko nyt yö vai päivä.

Helpotusta läheisten arkeen

Oletko saanut yöllisiä soittoja? Pitääkö mennä nukkumaan vai herätä? Miksei kotihoito ole jo käynyt? Kun tuetaan sairastuneen arkea oikeilla apuvälineillä, keventyy myös läheisten taakka. Turhien soittojen väheneminen ja yleinen tieto sairastuneen turvallisesta olosta tuo helpotusta myös läheisille.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Kuten jokainen meistä, ovat myös arkemme ja haasteemme erilaisia. Siksi pyrimme aina palvelemaan asiakkaitamme yksilöllisesti. Tarjoamme erilaisia, myös sairauden etenemisen mukaan muokattavissa olevia,ratkaisuja hahmottamisen tueksi. Tutustu valikoimaamme itse klikkaamalla tästä tai soita, niin etsitään yhdessä ne juuri teille sopivimmat ratkaisut: 010 - 322 7870 (klo 9-16).

Yksinkertaisimmillaan arjen apuna toimii monipuolinen kello. 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Mitä lahjaksi muistisairaalle?

DOS_muistamisen-lahjaideat

Lahjojen antaminen dementikolle on usein haasteellista – hyviä ideoita ja ajatuksia pyöritellään, ehkä liiankin kanssa. Omalle läheiselle ne parhaat lahjat ovat aina sellaisia, joista saadaan lämmin yhteinen hetki tai pidempiaikaista helpotusta arkeen.

1. Leipokaa yhdessä

Juhlapäiviin liittyy perinteitä ja iloisia muistoja, joita on helppo herätellä tutuilla tuoksuilla.

2. Hemmottelu ja helliminen

Jokainen ihminen kaipaa kosketusta. Pään sekä niskojen hieronta ja sen jälkeinen hiusten laittaminen on monelle ainutlaatuisen ihana lahja.

3. Tarpeelliset apuvälineet

Arjen haasteita helpottamaan on luotu useita erilaisia apuvälinevaihtoehtoja. Esimerkiksi ajan hahmottamisen helpottaminen lisää muistisairaan itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa. 

4. Karvakaveri vierailulle

Tuo eläintenystävälle kylään lemmikki, jota voitte rapsutella yhdessä. 

5. Musiikki

Kuunnelkaa hänen lempilevyjään, laulakaa tuttuja joululauluja tai musisoikaa yhdessä.

Yhdessä vietetty aika on aina se parhain lahja. Pidempiaikaista helpotusta arkeen tarjoavat erilaiset apuvälineet – me autamme mielellämme löytämään ne teille sopivat apuvälineratkaisut. Tutustu valikoimaamme tästä tai soita meille 010-322 7870 (klo 9-16)

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Tästä syystä GPS paikannin kannattaa hankkia

gps-paikannin-vanhus-ja-lapsi

Muistamaton vanhus, haaveileva lapsi tai pitkäaikaissairas saattaa aiheuttaa turhia murheita läheisilleen. Kun läheinen katoaa, eikä vastaa puhelimeen, on huoli suurimmillaan. Tällaiset hetket ovat vältettävissä.

Mitä hyötyä paikantamisesta on?

GPS paikannus tarjoaa helppokäyttöisen ja turvallisen ratkaisun henkilön seurantaan ja paikantamiseen. Selkein hyöty paikannusteknologiasta on liikkumisen vapaus ja turvallisuus. Ulkoilu voi tuntua riskialttiilta liikkumisen vaikeuksien tai muistiongelmien vuoksi, mutta paikantavan rannekkeen avulla voimme lisätä niin käyttäjän itsenäisyyttä kuin turvallisuuden tuntuakin. Eikä pidä unohtaa omaisten ja hoitajien turhien etsintöjen ja huolen aiheuttaman taakan vähenemistä.

Miten GPS-paikannin toimii?

GPS_paikannin_ranteeseen_kello_UUSI_210420161Ranteessa kellon tapaan pidettävä laite paikantaa käyttäjän sijaintia GPS:n avulla ja lähettää automaattisesti paikkatiedon verkossa sijaitsevaan karttapalveluun. Karttanäkymä osoittaa paikantimen sijainnin ja piirtää kartalle viivan käyttäjän liikkumisen mukaan – hädän hetkellä siis tiedät, missä hän on ja mistä hän on sinne mennyt.


Paikantimelle on mahdollista myös määritellä turva-alue, jolta poistuminen aiheuttaa automaattisesti tekstiviestihälytyksen haluttuun puhelinnumeroon. Tämä turva-aluehälytys lähtee aina automaattisesti, eikä käyttäjän tarvitse painaa mitään nappia. Saat siis tiedon aina, kun läheisesi poistuu tutulta alueelta.

Laitteessa on myös soittopainike, jota painamalla ranneke lähtee soittamaan luetteloon ennalta ensimmäiseksi määriteltyyn numeroon.

Tutustu tyylikkääseen ja huomaamattomaan arjen apuvälineeseen tarkemmin täällä.

 

 

Snowfox_kesatarjousAvaimenperän kokoinen, säänkestävä paikannin

Helposti matkaan napattava tai avaimiin liitettävä Snowfox on pienikokoinen GPS paikannin ja puhelin. 

Lue lisää tästä. 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Virikkeitä ja mukavaa tekemistä muistisairaille

Virikkeita-ja-mukavaa-tekemista-muistisairaille

Inspiroiva arki voi vähentää muistisairaan lääkityksen tarvetta, eikä hyvien virikkeiden tarvitse maksaa paljoa. Aktiivisella ja mielekkäällä tekemisellä voidaan tukea muistisairaan minäkuvaa sekä tarjota hänelle tarpeeksi haasteita. 

Leipominen ja askartelu

Leipominen on hauskaa ja sosiaalista puuhaa, jota voidaan tehdä myös ryhmissä. Leipomisessa aktivoituvat tehokkaasti niin haju-, maku- kuin tuntoaistikin ja lempeä puheen porina täyttää keittiön nopeasti. Myös askartelu on monille mielekästä puuhaa, jota on mukava tehdä porukalla. Hyväksyvä ja kärsivällinen ilmapiiri auttaa kankeampiakin sormia taipumaan iloiseen puuhasteluun.

Ääneen lukeminen ja musiikin kuuntelu

Virikkeitä voidaan tarjota niinkin yksinkertaisesti kuin lukemalla ääneen sanomalehtiä tai kuuntelemalla musiikkia. Kirjan lukutuokio tuo rauhallista, mutta aivoja stimuloivaa sisältöä arjen rutiinien keskelle. Myös omaehtoinen musisointi on oiva tapa virkistää muistisairaan arkea. Musiikin tekemiseen löydät verkkokaupastamme huippulaadukkaat ja kestävät lyömäsoittimet musiikkiryhmille.

Muistelu

Erittäin hyvä tapa järjestää virikkeellistä toimintaa ja aktivoida tunteita, on muistella yhdessä. Joulut, perinteet ja kaikenlaiset juhlapäivät tuovat lämpimiä tuulahduksia menneestä ajasta ja eletystä elämästä. Muistelu vaikuttaa erityisesti mielialaan sekä virkistää aivotoimintaa ja muistia.

Palapelit

Palapelejä kootessa aika menee kuin siivillä. Mieleinen kuva tarjoaa mielikuvitukselle ja muistoille inspiraatiota, kun taas palojen määrällä voidaan säätää pelin taso sopivan haasteelliseksi. Verkkokaupastamme löydät palapelejä kymmenellä eri kuva-aiheella neljästä aina 48:aan palaan – jokaiselle löytyy sopiva. 

Muistijumppa

Aivojen toimintaa voi vetreyttää myös erilaisin jumppatehtävin, esimerkiksi ratkomalla yhdyssana- ja lorutehtäviä. Mikä tytön nimi muodostuukaan kirjaimista KAANNI, kun kirjaimet järjestää uudelleen? Mikä hyväntuoksuinen hajuste alkaa p-kirjaimella? Virikkeitä valitessa tulee muistaa, että hauskaa pitää olla, muttei liian vaikeaa.


Autamme mielellämme löytämään ne parhaat ratkaisut teidän arkenne tueksi. Ota rohkeasti yhteyttä, meille voit myös soittaa:  010-322 7870 (klo 9-16) 

Piditkö kirjoituksesta?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Neljä vinkkiä muistisairaan turvallisuuden parantamiseen

vinkkeja-muistisairaan-turvallisuuden-parantamiseen

Kun potilaan turvallisuutta on tarkoitus parantaa joko kotioloissa tai hoivakodissa, on hyvä listata paperille kaikki tarpeet, ideat ja aiemmat kokemukset. Tarpeet on hyvä asettaa tärkeysjärjestykseen: välttämättömät, tärkeät ja vähemmän tärkeät. Tämän jälkeen on helpompi tehdä päätöksiä erilaisista vaihtoehdoista, joilla lisätä muistisairaan turvallisuutta.
 
Ohessa neljä vinkkiä potilaan turvallisuuden parantamiseen:
 

1. Poistumisvalvonta

 
Monille potilaan harhailu aiheuttaa arjessa haasteita ja turhia harmaita hiuksia. Turvallisuuden parantamiseksi suosittelemme esim. ovihälyttimiä ja liiketunnistimia. Tarpeita on monen tasoisia ja niin on hälyttimiäkin: yksinkertaisimmillaan hälytys tapahtuu kovaäänisesti siinä ovessa, johon laite on kiinnitetty, kun taas toisenlaisessa ratkaisussa liikkumishälytys lähtee äänettömänä viestinä läheisen tai omaisen puhelimeen. Lue lisää erilaisista hälyttimistä täältä.
 

2. GPS paikannus

 
Nykyteknologia mahdollistaa GPS-paikantimen käytön potilailla, jotka ovat vaarassa eksyä liikkuessaan kodin ulkopuolella. Ranteeseen kiinnitettävällä GPS-paikantimella on mahdollista tehdä myös poistumisvalvontaa, joka tarkoittaa hälytyksen antamista hoitajalle, jos potilas ylittää määritellyn turva-alueen rajan. 
 

3. Turvallisesti myös yöllä

 
Muun muassa muistisairailla ihmisillä on taipumus liikkua kodissa öiseen aikaan. Tyypillinen tilanne on potilaan vessassa käynti. Itsenäisyyttä lisääviä apuvälineitä näissä tilanteissa ovat esimerkiksi yövalo ja punainen wc-korotin, joka helpottaa potilaan wc-pytyn havaitsemista ja vessassa asiointia. 
 

4. GSM liiketunnistin ja GSM ovihälytin

 
Valitettavan usein etäisyys potilaan ja hoitajan välillä johtaa siihen, että hälyttimet eivät toimi kunnolla. Tällöin hyvä valinta voi olla GSM liiketunnistin tai GSM ovihälytin, joiden avulla tieto potilaan oven avaamisesta tai vuoteesta poistumisesta saadaan siirrettyä helposti ja nopeasti hoitajan GSM matkapuhelimeen. 
 
Apuvälineiden tarvetta arvioitaessa on hyvä keskustella niin potilaan, hoitajan kuin muiden asiantuntijoiden kanssa kuhunkin tilanteeseen sopivista laitteista. 
 
Dementiaonlineshop tarjoaa monenlaisia ratkaisuja niin potilaan konkreettisen turvallisuuden kuin hänen kokemansa turvallisuuden tunteen parantamiseen. Tavoitteemme on, että jokaiseen tarpeeseen ja jokaisen henkilökohtaiseen arkeen löytyvät ne parhaat ratkaisut - autamme tässä mielellämme. Ota rohkeasti yhteyttä puhelimitse 010-322 7870 tai sähköpostilla info@dementiaonlineshop.com.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Lahjaideoita senioreille

dementiaonlineshop_joululahjaideoita

Sanotaan, että vanhuus ei tule yksin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämästä voisi nauttia ja lahjaksikin saada muuta kuin kukkia! Ohessa muutamia mainioita lahjaideoita vanhuksille, muistisairaille ja muille arkeensa apua kaipaaville.
 

Lahjaksi ajanhallintaa

Vanhuksen tai muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja itsenäisyyttä voi helposti lisätä parantamalla ajanhallintaa. Kalenterikello tuo apua arkeen niin seniorille, vuorotyöläiselle kuin muistisairaallekin. Viikonpäivä, päivämäärä, kuukausi ja kellonaika – vain yhdellä vilkaisulla! Tästä suosikkituotteestamme voit lukea lisää täältä.
 

Pienet tavarat hukassa?

Ainainen etsiminen: avaimet, lukulasit, kaukosäädin… Me olemme kaikki kokeneet sen, mutta enää ei tarvitse! Liittämällä pienen paikanilmaisimen niihin aina hukkuviin esineisiin, voit löytää ne vastedes vain nappia painamalla. Kun painat paikantajasta nappia, kuulet toistuvan piippausäänen etsimästäsi esineestä. Esineisiin kiinnitetyt paikanilmaisimet siis hälyttävät, kun vastaavaa nappia painetaan paikantimessa – kätevää! Lisätietoja esineiden paikanninlaitteesta löydät täältä.
 

Hälyttävä lääkeannostelija lisää itsenäisyyttä

Muistitko ottaa lääkkeesi? Tämä tärkeä kysymys sisältää niin lämmintä hellyyttä kuin aitoa huolta lähimmäisestä. Automaattinen lääkeannostelija, joka muistuttaa, milloin lääkkeet tulisi ottaa, on jokaisen viikottain lääkkeitä tarvitsevan oiva apu. Laite muistuttaa henkilöä ääni- ja valomerkin avulla, että nyt on lääkkeenottoaika. Läheisten on valitettavasti mahdotonta olla jatkuvasti läsnä ja pitää huolta siitä, että lääkkeet tulisi otettua oikein ja ajallaan. Tähän lääkeannostelijamme tarjoaa ratkaisun, joka pidentää itsenäistä kotona asumisen aikaa. Voit tutustua tuotteeseen tarkemmin täältä.
 
 
Onko sinulla jotain kysyttävää? Kaipaatko apua sen tarpeellisemman lahjan löytämiseen? Palvelemme mielellämme, meille voit myös soittaa: 010-322 7870

Piditkö kirjoituksesta?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Aika muistisairaan elämässä – kuusi vinkkiä sujuvaan arjen ajanhallintaan

Lue koko viesti: Aika muistisairaan elämässä – kuusi vinkkiä sujuvaan arjen ajanhallintaan

alzheimer_ajanhalllinta_muistisairaudet_02102015

Nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus – vain tämä hetki on tässä ja nyt. Muistisairas elää juuri tässä hetkessä, monesti ilman sairauden tunnetta. Toisaalta hänen maailmaansa kuuluvat menneisyyden tapahtumat, jotka sekoittuvat nykyisyyteen. Mitä siis tehdä, jotta aika kuluisi arjessa mukavasti? Tässä muutama hyvä vinkki.

1. Muistilaput esiin ja avuksi ajan hallintaan

Kun läheisesi sairastaa muistisairautta, hänen ajankäsityksensä muuttuu. Sairastunut palaa usein muistoihinsa eikä aina tiedä, mikä päivä tai vuorokauden aika on. Dementian alkuvaiheessa kalentereista ja muistilapuista on huomattava apu. Mutta kun tauti etenee, tiedonkäsittelyn toiminnot heikkenevät ja ajan taju häviää. Sairastunut saattaa monta kertaa päivässä soittaa läheiselleen ja kysyä, mikä päivä tänään on, paljonko kello on, onko nyt aamu vai ilta jne.

2. Kalenterikello auttaa ajan hahmottamisessa

Muistisairas aprikoi usein, mikä päivä mahtaa olla menossa. Valikoimamme valaistulla näytöllä varustettu upea kalenterikello on kehitetty erityisesti muistihäiriöisen kelloksi.

Päivyrikellosta näkyy yhdellä silmäyksellä kellon aika, viikonpäivä, päivä ja kuukausi. Sen avulla ikääntyvän ihmisen ja muistisairaan on helpompi ymmärtää aika, jota eletään. Kalenterikellon voi sijoittaa joko pöydälle tai seinälle; useimmat asettavat sen pöydälle.

3. Viikkosuunnitelma saattaa auttaa arjen sujumisessa

Sairastuneen kanssa voi yhdessä laatia kätevän viikkosuunnitelman, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää viikkoa, auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä.

Hyvä kalenteri on riittävän suuri ja paras olisi, jos siinä näkyy koko viikko kerralla ja siihen pystyy merkitsemään kaikki päivän aikana tapahtuvat asiat. Menneet päivät voi yliviivata, jotta kalenteri pysyy ajan tasalla.

4. Apua yön ja päivän erottamiseen - Vuorokausikalenteri

Jos sairastunut ei tiedä, mikä vuorokauden aika on, voidaan asiaa helpottaa esimerkiksi asentamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun on yö, on pimeää ja nukkuminen saattaa helpottua. Päivällä on kirkas valaistus, joka auttaa hahmottamaan päivän ja yön eron. On tärkeää pitää huolta siitä, että vuorokausirytmi on säännöllinen ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan. Monet ovat jo hankkineet avuksi vuorokausikalenterin, josta näkee heti, onko nyt meneillään aamu, päivä, ilta tai yö.

5. Säännöllinen arkirytmi helpottaa

Ajan hahmottamista helpottavat säännölliset ruokailuajat sekä ajat lääkkeenotolle. Rutiininomaisesti joka päivä samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja asiat tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat.

Arkirytmin ylläpitämiseen voi harkita esimerkiksi lääkeannostelijaa, joka muistuttaa lääkkeenotosta.

6. Muistelu tuo hyvän mielen

Muistelu on todettu hyväksi muistisairaalle ja siksi on tarpeen järjestää kotiin muistoja eletystä elämästä. Muistelusta saa hyvän mielen.

Valokuvat toimivat hyvin ja näin muistot heräävät henkiin paremmin. Läheisten henkilövalokuvat auttavat muistamaan heidät paremmin. Muita aiheita voivat olla esimerkiksi sairastuneen työuraan liittyvät tapahtumat ja ympäristöt. Muisteluun voidaan kiinnittää huomiota myös hoitokodeissa, joissa asukkaiden huoneet voidaan sisustaa omaan elämäntarinaan liittyvillä valokuvilla.

Kirjoittanut: Timo Taittonen
Kirjoittaja on DementiaOnlineShopin perustaja. Hän keskustelee päivittäin ikäihmisten, muistisairaiden omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Hälytin suo mielenrauhaa muistisairaan hoitajalle

dementiaonlineshop-halyttava-matto

Sain eräänä päivänä jälleen puhelun, jossa huolestunut omainen pyysi apua ratkaistakseen kiperän ongelman, joka kiusaa häntä melkein joka yö. Rouvan Alzheimerin tautia sairastava puoliso oli alkanut tulla levottomaksi öisin ja rouva pelkäsi miehensä lähtevän harhailemaan kodista ulos.

Keskusteltuamme tulimme siihen johtopäätökseen, että matto- tai ovihälyttimestä voisi olla paljon apua tässä tilanteessa. Niiden avulla omaishoitajana toimiva rouva tietäisi, milloin mies on yön tunteina liikkeessä.  

Miten muistisairasta voi valvoa?

Mattohälyttimen käyttö on yksinkertaista: matto levitetään muistisairaan sängyn viereen lattialle. Sitä voi pitää yhtä hyvin myös ovella, jos pelkkä sängystä ylösnouseminen ei vielä välttämättä ole huolenaihe. Kun rouvan huonomuistinen aviomies nyt nousee vuoteesta pikkutunneilla ja astuu painollaan matolle, mattoon yhdistetty etälaite herättää  rouvan joko hälytysäänellä tai värinällä.

Hyvän vaihtoehdon mattohälyttimelle, usein jopa paremman, muodostaa liiketunnistin hakuvastaanottimella. Liiketunnistin suunnataan sängystä ylösnousevan henkilön jalkoihin ja kun se havaitsee liikettä niin hälytys tapahtuu hakuvastaanottimessa. Liiketunnistimessa ei ole johtoa ollenkaan, joka on etu, koska tällöin hoidettava henkilö ei voi myöskään kaatua siihen.

Ovihälytin puolestaan asennetaan yleisimmin ulko-oveen tai ikkunaan (hoitokodeissa mahdollisesti oman palveluasunnon tai osaston oveen). Samaan hälyttimeen voidaan lisätä  useita ikkunoita ja ovia. Tämä hälytin ei suinkaan pelästytä oven avaajaa, vaan hälytysviesti aukaisusta välittyy heti hakulaitteeseen, joka on hoitajalla tai omaishoitajalla mukanaan eri huoneessa.

Hälytyksen voi saada myös tekstiviestinä matkapuhelimeen, kts. Ovihälytin GSM. Tämä vaihtoehto sopii tilanteisiin, joissa hoitaja tai läheinen ei ole vanhuksen tai muistisairaan välittömässä läheisyydessä.

Apua hälyttimen valintaan ja käyttöönottoon

Rouva sai lisää mielenrauhaa mattohälyttimen avulla ja voi nyt nukkua turvallisemmin mielin.

Käyn päivittäin lukuisia vastaavanlaisia keskusteluja. Verkkokauppamme toimintatapoihin kuuluu puhelinneuvonta, sillä uskomme aitoon asiakaspalveluun. Puhelimessa voimme keskustella ja selvittää tilannetta oikean hälyttimen löytämiseksi.

On tärkeää, että laitteet ja välineet sopivat juuri yksilöllisesti niin muistisairaalle kuin kokonaistilanteeseen. Näistä puheluista saan myös kullanarvoisia vinkkejä sekä omaishoitajilta, muistihoitajilta että muulta hoitohenkilökunnalta, miten voimme parantaa tuotteita ja valikoimaamme dementiaan sairastuneille.

Ota yhteyttä, kun pohdit, miten muistisairaan läheisesi tai hoidossa olevan potilaan elämästä voisi tehdä turvallisempaa.

Timo Taittonen, DementiaOnlineShop.com

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

GPS-paikannus laajemmin avuksi muistisairaiden katoamisiin?

blogi_31072015

Muistiliiton mukaan muistisairaiden määrä on kasvussa ja lähenee jo 193 000 ihmistä. Tämä merkitsee sitä, että muistisairauksista on tulossa kansantauteja, joiden lukemattomista vaikutuksista sekä sairastuneisiin että heidän läheisiinsä, hoitajiin ja sairaanhoitojärjestelmään olisi tarpeen keskustella huomattavasti aiempaa enemmän.

Eräs väestön ikääntymisen ja muistisairauksien lisääntymisen seurauksista on enenevä määrä katoamistapauksia ja joudummekin yhä useammin lukemaan uutisia muistisairaiden etsinnöistä (esimerkiksi Ylen sivuilta). Hätäkeskuslaitoksen viimevuotisen tilastoinnin mukaan muistisairaita eksyy arviolta 1500 vuodessa. Voidaan perustellusti olettaa, että luku kasvaa jatkuvasti.

Heinäkuussa myös Oulun poliisin johtokeskus osallistui keskusteluun ja ehdotti iäkkäiden ja muistiongelmista kärsivien varustamista GPS-paikantimella, jolloin liikkeelle lähteneen henkilön löytäminen olisi huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.

Yhteisten varojemme yhä niukentuessa kuluu etsintöihin paljon resursseja  - ja mikä pahinta, kadonnut saatetaan löytää huonokuntoisena tai liian myöhään. Ennen kaikkea turvallinen liikkuminen on kuitenkin muistisairaan perusoikeus. Liikkuminen tuo hyvää mieltä ja rauhoittaa sekä ylläpitää fyysistä kuntoa.

Liikkumismahdollisuuksia voitaisiin jo nyt parantaa ja katoamisia vähentää merkittävästi mm. turvarannekkeiden ja ovihälyttimien käyttöönottamisella. Niistä hyötyvät sekä muistisairaita hoitavat henkilöt että sairastunut itse ja myös viranomaiset. Näitä Dementiaonlineshop.com:in valikoimissa ovat mm.:

·       Ovihälyttimet, joiden avulla esim. hoitohenkilökunta saa tiedon kännykkään, jos henkilö on poistunut tiloista. Ovihälyttimet toimivat siis valvojana ja tuovat turvallisuutta arjen hoitotyöhön.

·       Turvarannekkeessa on GPS-paikannus, jonka avulla rannekkeen käyttäjän liikkeitä voidaan seurata. Laite lähettää automaattisesti paikkatiedon karttaohjelmistolle, josta esimerkiksi läheinen näkee käyttäjän sijainnin ja löytää hänet tarvittaessa nopeasti.  Laitteeseen voidaan kytkeä myös turva-alue, jolla käyttäjä voi liikkua vapaasti. Kun hän poistuu turvavyöhykkeeltä, laite antaa hälytyksen. Tämä ominaisuus antaa yksilöllisiä mahdollisuuksia muokata turvallisen liikkumisen aluetta.

Itsenäisen, hyvän elämän tukeminen kaikin keinoin on kannatettava pyrkimys – varsinkin, kun yhteiskunta edellyttää ja toivoo muistisairaiden asuvan pitkään omassa kodissaan. Nykyteknologian avulla voidaan yhä useammalle muistisairaalle antaa mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen kotiympäristössään.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

5 vinkkiä: Ennaltaehkäise muistisairaan eksymistä

ennaltaehkaise_muistisairaan_eksyminen

Turvallinen liikkuminen on muistisairaiden ihmisten perusoikeus, joka tekniikan avulla on onneksi mahdollista toteuttaa yhä useamman sairastuneen kohdalla. Liikkuminen antaa myös hyvän mielen ja rauhoittaa. 
 
Muistisairauksiin (esim. Alzheimer ja dementia) sairastuneiden liikkumista ulkona voidaan turvata monin tavoin jo ennakkoon. Yksi tapa ovat apuvälineet. Lisäksi monia asioita voi tehdä myös aivan pienellä vaivalla. 

Ehkäise eksymistä näillä helpoilla toimilla: 

  1. Kirjaa reitit ja paikat, joita muistisairaalla on tapana käyttää. Tämä nopeuttaa mahdollista etsintää.
  2. Laita lompakkoon lappu, jossa on nimi, osoite ja läheisen puhelinnumero sekä mahdollisesti tieto siitä, että hän sairastaa etenevää muistisairautta.
  3. Hankkikaa paikannuslaite, joka ilmoittaa sairastuneen sijainnin ja tarvittaessa hälyttää liikkumisesta esimerkiksi tietyn alueen ulkopuolella.
  4. Ompele tai teippaa nimilappuja vaatteisiin.
  5. Kerro sairaudesta avoimesti läheisille ja naapureille. Keskustelkaa yhdessä, miten sairastuneen turvallisuutta voidaan lisätä.
 
Lisää hyviä vinkkejä löydät Muistiliiton sivuilta turvallisen arjen tietopankista. 
 

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

GPS paikannin voi parantaa muistisairaan omanarvontunnetta

gps-paikannin-voi-parantaa-muistisairaan-omanarvontunnetta

”Muutoin kotona pärjäävän, mutta eksymisvaarassa olevan, yksin asuvan muistisairaan ihmisen jättäminen ilman seurantalaitetta tms. on eettisesti arveluttavaa”, toteaa dementia-hoidon tutkija Merja Riikonen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Tutkijan mielestä Suomessa ryhdytään hyvin helposti ja yksioikoisesti kieltämään muistisairauteen sairastuneelta ihmiseltä normaali elämä riskeihin vedoten. Näin muistisairas kadottaa itseluottamustaan ja itsekunnioitustaan.

”Hänellä, kuten terveilläkin, on oikeus ottaa myös riskejä. Kiellämmekö me normaalin elämän muistisairauteen sairastuneelta halutessamme hyväntahtoisesti suojella häntä?”, Riikonen kysyy.

Yhtenä keinona itsemääräämisen vahvistamiseksi voidaan käyttää GPS-seurantateknologiaa, joka parhaimmillaan mahdollistaa eksyvänkin liikkua itsenäisesti. Laitteen avulla on mahdollista löytyä nopeasti siinä tapauksessa, että tietä kotiin tai hoivayksikköön ei enää löydäkään itse.

 

GPS-paikantimen hyötyjä muistisairaalle (esim. ranteeseen sijoitettava)

1. Muistisairaan tarvetta liikkua kotinsa/asuntonsa ulkopuolella ei tarvitse rajoittaa

2. Muistisairas uskaltaa lähteä omatoimisesti lähiympäristöönsä seurantateknologian turvin.

3. Muistisairaan ja läheisen/hoitajan välille ei synny eripuraa liikkumisesta.

4. Muistisairas kokee olevansa vapaa lähtemään ulos ja liikkumaan.

5. Muistisairaan itsenäisyyden tunne vahvistuu.

6. Muistisairaan arvokkuuden tunne säilyy.

7. Muistisairaan olemassa olevia taitoja ylläpidetään.

8. Muistisairaan sosiaalisia kontakteja tuetaan.

9. Hoitohenkilökunnan/läheisten huoli katoamisesta on pienempi

10. Eksynyt voidaan tarvittaessa löytää nopeasti

 

Lue lisää GPS-paikantimista.

Muistettavaa muistisairaan GPS-paikantimen käyttöönotossa

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Milloin GPS-paikannin soveltuu muistisairaalle?

milloin-gps-paikannin-muistisairaalle

Eksyminen on aina fyysinen ja psyykkinen turvallisuusriski. Tilanne voi olla myös pelottava kokemus muistisairaalle. Turvallisuutta voidaan kuitenkin taata esimerkiksi paikantimilla ilman, että muistisairaan liikkumista liikaa rajoitetaan.

Seurantateknologia ei sovellu poikkeuksetta kaikille muistisairaille henkilöille eikä kaikissa tilanteissa,  mutta parhaimmillaan GPS-paikantimet ja GPS-turvapuhelimet tukevat kodinomaista ja itsenäistä asumista - kotona ja hoitolaitoksessa.

GPS-paikannin lisää turvallisuuden tunnetta erityisesti niillä muistisairailla, jotka ovat muistisairaudessaan hyvin lievässä vaiheessa. Tämä siksi, että he hahmottavat ilman jatkuvaa ohjausta, miksi heillä on GPS-laite käytössään. Ympäröivät ihmiset puolestaan pitävät hyvänä sitä, että eksynyt voidaan löytää rivakasti.

”Ketään ei tule tietenkään jättää seurantalaitteen varaan, vaan mukana tulee olla aina koko sosiaalisen verkoston tuki ja aukoton hälytysten vastaanotto hätätilanteissa.

Toisaalta turvalaitteen käyttämättä jättäminen saattaa merkitä jopa henkilön heitteille jättämistä turvattomaan tilanteeseen. Esimerkiksi muuten kotona pärjäävän, mutta eksymisvaarassa olevan yksin asuvan muistisairaan ihmisen jättäminen ilman seurantalaitetta tms. on eettisesti arveluttavaa”, sanoo dementiatutkija Merja Riikonen. 

Tutustu GPS-paikantimiin täällä

--

Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle

Lue myös: Muistettavaa muistisairaan GPS-paikantimen käyttöönotossa 

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Muistisairaan GPS-paikannin hyvä ottaa käyttöön ajoissa

muistisairaan-gps-paikannin

Kun muistisairauden diagnoosi on varmistunut, moni miettii, miten turvallisuutta voisi parantaa. GPS-paikannin on apuväline, jonka menestyksekäs käyttö riippuu suuresti käyttäjän omasta hyväksynnästä ja tottumuksesta. Siksi paikantimen ja/tai GPS-turvapuhelimen hankinta on suositeltavaa jo aikaisessa vaiheessa.

Muistettavaa GPS-paikannuslaitteiden käytöstä:

 

1. Ajoissa käyttöön

Paikannuslaite on syytä ottaa käyttöön riittävän ajoissa, jotta muistisairas vielä kykenee totuttelemaan sen käyttöön, eikä pidä laitetta pakkona, johon hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Näin vältytään myös riidoilta hoitajien/läheisten kanssa.

 

2. Muistisairaan suostumus

Laitteen käyttöönotosta on aina sovittava muistisairaan itsensä kanssa ja keskustella asiasta hänen kanssaan tietyin väliajoin niin, että hän muistaa, mistä laitteessa on kyse.

Hänellä on aina oikeus kieltäytyä käyttämästä laitetta.

Hoitotahtoonsa voi jokainen vaikka heti merkitä, että teknologiaa käytetään tarvittaessa apuna ja miten se tehdään.

 

3. Ympäristön jatkuva tuki

Läheisten ja ympäristön kannustava asenne on hyvin tärkeää, jotta muistisairas omaksuu GPS-paikantimen käytön ja rohkaistuu liikkeelle.

 

4. Käyttäjän myönteinen käsitys

Myös muistisairaan oma kokemus laitteen hyödyistä on avainasemassa käytön onnistumisessa. Jos paikantimen hyötyjä ei enää mielletä, syntyy vastustusta, joka ei edistä laitteen käyttöä.

Lue lisää GPS-paikantimista täältä.

--

Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle

Lue myös: Milloin GPS-paikannin syytä ottaa käyttöön?

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kun äiti eksyy - Muistisairas saa turvaa ja arvokkuutta GPS-paikantimesta

kun-aiti-eksyy-2

Kohtaat eksyneen oloisen ihmisen kadulla - vaeltaako hän tunnistamatta ympäristöään? Löytääkö hän itse kotiin? Ovatko hänen läheisensä tai hoitajansa selvillä, missä hän liikkuu? 

Muistisairaudet näkyvät yhä useammin arjessamme. Muistisairauden oireet pitävät sisällään mm. vaikeuksia löytää perille liikenteessä sekä hahmottaa aiemmin tuttua ympäristöä ja paikkoja. Eksyminen on erittäin tavallista jossain vaiheessa Alzheimerin tautia tai dementiaa. Dementiatutkija Merja Riikonen muistuttaa kuitenkin meitä kaikkia, että muistisairaankin ihmisen perusoikeuksiin kuuluu omatoiminen liikkuminen mahdollisimman turvallisessa ympäristössä: ”Liikkumisen tarve ja oikeus eivät lopu siihen, kun ihminen saa muistisairausdiagnoosin.”

Osa Alzheimer- tai dementiadiagnoosin saaneista päättää rajoittaa liikkumistaan eksymisen pelossa tai nolouden tunteen välttämiseksi. Osa omaisista ja hoitajista taas haluaa suojella potilasta liikkumista rajoittamalla. Jo sairauden alkuvaiheessakin dementikon omanarvontunne ja elämänilo helposti kärsivät korostuneesta varovaisuudesta.

Tutkija Riikonen huomauttaa, että dementoitunut voi turhaankin joutua liiallisten rajoitusten kohteeksi. Hän muistuttaa, että muistisairaalla on oikeus omatoimiseen liikkumiseen: “Yhteiskunnassamme kielletään usein muistisairauteen sairastuneelta ihmiseltä normaali elämä riskien pelossa. Tämä vie muistisairaalta ihmiseltä itseluottamusta ja itsekunnioitusta. Hänellä, kuten terveilläkin, on oikeus ottaa myös riskejä.” 

Riikosen mukaan parhaimmillaan tilanne siis on silloin, kun yhteiskunta tukee, mutta samalla myös suo oikeuden mahdollisimman normaaliin elämään - sairaudesta huolimatta ja silloin, kun sairauden vaihe sen vielä hyvin sallii. Tässä tekniikka voi tuoda apua.

GPS-laite voi laajentaa dementikon elinpiiriä

GPS-laite eli paikannin tuo turvaa muistisairaan omatoimiseen liikkumiseen sekä potilaalle itselleen että omaisille ja hoitohenkilökunnalle. Paikanninrannekkeet voivat oikeissa olosuhteissa parantaa muistisairaan elämänlaatua ja omanarvontunnetta.

Esimerkiksi GPS-paikannin ranteeseen on pieni ja siro kuin rannekello. Laite toimii tarvittaessa myös turvapuhelimena eli apua voi hälyttää painamalla yhtä nappia.

Jos halutaan käyttää paikanninta, joka kulkee mukana esimerkiksi taskussa tai käsilaukussa osuu valinta avaimenperän kokoiseen GPS-paikantimeen.

GPS-laite yhdistetään helppokäyttöiseen karttapalveluun, jonka avulla hoitaja tai omainen voi seurata, missä muistisairas kulkee ja näin tarvittaessa löytää hänet. Oikein valittu GPS laite mahdollistaa liikkumisen seurannan tai jäljittämisen.  Näin myös ennaltaehkäistään katoamisia ja eksymisiä.

DementiaOnlineShopin GPS-paikantimet aktivoidaan aina käyttäjäkohtaisilla tiedoilla tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi.  GPS-turvarannekkeet ja –paikantimet löydät täältä.

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Muistisairaudet haasteena arjessa – 6 helpottavaa vinkkiä!

muistisairaudet-haasteena-arjessa

Nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus – vain tämä hetki on tässä ja nyt. Usein muistisairas elää juuri tässä hetkessä, mahdollisesti ilman sairauden tunnetta. Toisaalta muistisairaan maailmaan kuuluvat monesti menneisyyden tapahtumat, jotka sekoittuvat nykyisyyteen. Muistisairauden oireet ovat moninaisia ja aiheuttavat arkeen monia haasteita. Mitä siis tehdä, jotta arki sujuisi ja olisi muistisairaalle sekä hänen läheisilleen mahdollisimman mukavaa?

Tavoitteena hyvä vanhuus muistihäiriöstä huolimatta

Muisti pettää toistuvasti ja arki ei tunnu sujuvan. Elämä muistihäiriön kanssa saattaa tuntua hyvin vaikealta. Tarkoituksemme on tukea läheisten sekä hoitohenkilökunnan vaativaa työtä kertomalla, miten muistisairauden hoito ja sairastuneen sekä hoitajan arki voisi helpottua. Arjen suunnittelu ja muistin apuvälineet helpottavat muistisairaan hoitoa huomattavasti.

Muistisairaus vaikeuttaa arkea – Lue nämä auttavat vinkit!

1. Säännöllinen arkirytmi helpottaa

Muistihäiriöt sekoittavat aina arkea, mutta rutiinit auttavat selkeyttämään tätä kaaosta. Ajan hahmottamista helpottavat säännölliset ruokailuajat sekä ajat lääkkeenotolle. Rutiininomaisesti joka päivä samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja asiat tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat.

2. Muistin apuvälineet

Kun läheiselläsi on muistisairaus, hänen aikakäsityksensä muuttuu. Sairastunut palaa usein muistoihinsa eikä aina tiedä, mikä päivä tai vuorokaudenaika on. Sairauden alkuvaiheessa kalentereista ja muistilapuista on huomattava apu.

3. Kalenterikello auttaa ajan hahmottamisessa

DementiaOnlineShopin suosittu kalenterikello on tarkan tuotekehittelyn tulos. Kellosta näkyy yhdellä silmäyksellä kellonaika, viikonpäivä, päivä ja kuukausi. Sen avulla muistisairaan on helpompi ymmärtää aika, jota eletään.

4. Muistisairas hyötyy viikkosuunnitelmasta

Sairastuneen kanssa voi yhdessä laatia viikkosuunnitelman, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää viikkoa sekä auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä. Hyvä kalenteri on riittävän suuri ja selkeintä on, jos siinä näkyy koko viikko kerralla ja siihen pystyy merkitsemään kaikki päivän aikana tapahtuvat asiat. Menneet päivät voi yliviivata, jotta kalenteri pysyy ajan tasalla.

5. Apua yön ja päivän erottamiseen

Jos sairastunut ei tiedä, mikä vuorokaudenaika on, voidaan asiaa helpottaa esimerkiksi asentamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun on yö, on pimeää ja nukkuminen saattaa helpottua. Päivällä pidetään kirkas valaistus korostamaan päivän ja yön eroa. Vuorokausikalenteri on myös helppo apuväline muistisairaalle. Se kertoo selkeästi sanoin vuorokaudenajan. On tärkeää pitää huolta siitä, että vuorokausirytmi on säännöllinen ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan.

6. Muistelu tuo hyvän mielen

Muistelu on todettu hyväksi muistisairaalle ja siksi on tarpeen järjestää kotiin muistoja eletystä elämästä. Valokuvat toimivat hyvin herättäen henkiin muistoja ja piristäen mieltä. Valokuvat läheisistä auttavat muistamaan heidät paremmin. Kuvia voi olla myös esimerkiksi sairastuneen työuraan liittyvistä tapahtumista ja ympäristöistä. Muisteluun voidaan kiinnittää huomiota myös hoitokodeissa, joissa asukkaiden huoneet voidaan sisustaa heidän omiin elämäntarinoihinsa liittyvillä kuvilla ja esineillä.

Huolestuttaako dementia? Lue 5 mielenkiintoista tutkimustulosta!

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Huolestuttaako dementia? - 5 mielenkiintoista tutkimustulosta

huolestuttaako-dementia

Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.


Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen.  Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.

1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää

Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.

2. Muistisairaudet ja masennus

Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.

3. Dementia ja tupakointi

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.

4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.

5. Dementia ja ruokavalio

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.

Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

Lue koko viesti