Blogi


Julkaistu , julkaisija

GPS paikannin voi parantaa muistisairaan omanarvontunnetta

gps-paikannin-voi-parantaa-muistisairaan-omanarvontunnetta

”Muutoin kotona pärjäävän, mutta eksymisvaarassa olevan, yksin asuvan muistisairaan ihmisen jättäminen ilman seurantalaitetta tms. on eettisesti arveluttavaa”, toteaa dementia-hoidon tutkija Merja Riikonen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Tutkijan mielestä Suomessa ryhdytään hyvin helposti ja yksioikoisesti kieltämään muistisairauteen sairastuneelta ihmiseltä normaali elämä riskeihin vedoten. Näin muistisairas kadottaa itseluottamustaan ja itsekunnioitustaan.

”Hänellä, kuten terveilläkin, on oikeus ottaa myös riskejä. Kiellämmekö me normaalin elämän muistisairauteen sairastuneelta halutessamme hyväntahtoisesti suojella häntä?”, Riikonen kysyy.

Yhtenä keinona itsemääräämisen vahvistamiseksi voidaan käyttää GPS-seurantateknologiaa, joka parhaimmillaan mahdollistaa eksyvänkin liikkua itsenäisesti. Laitteen avulla on mahdollista löytyä nopeasti siinä tapauksessa, että tietä kotiin tai hoivayksikköön ei enää löydäkään itse.

 

GPS-paikantimen hyötyjä muistisairaalle (esim. ranteeseen sijoitettava)

1. Muistisairaan tarvetta liikkua kotinsa/asuntonsa ulkopuolella ei tarvitse rajoittaa

2. Muistisairas uskaltaa lähteä omatoimisesti lähiympäristöönsä seurantateknologian turvin.

3. Muistisairaan ja läheisen/hoitajan välille ei synny eripuraa liikkumisesta.

4. Muistisairas kokee olevansa vapaa lähtemään ulos ja liikkumaan.

5. Muistisairaan itsenäisyyden tunne vahvistuu.

6. Muistisairaan arvokkuuden tunne säilyy.

7. Muistisairaan olemassa olevia taitoja ylläpidetään.

8. Muistisairaan sosiaalisia kontakteja tuetaan.

9. Hoitohenkilökunnan/läheisten huoli katoamisesta on pienempi

10. Eksynyt voidaan tarvittaessa löytää nopeasti

 

Lue lisää GPS-paikantimista.

Muistettavaa muistisairaan GPS-paikantimen käyttöönotossa

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Milloin GPS-paikannin soveltuu muistisairaalle?

milloin-gps-paikannin-muistisairaalle

Eksyminen on aina fyysinen ja psyykkinen turvallisuusriski. Tilanne voi olla myös pelottava kokemus muistisairaalle. Turvallisuutta voidaan kuitenkin taata esimerkiksi paikantimilla ilman, että muistisairaan liikkumista liikaa rajoitetaan.

Seurantateknologia ei sovellu poikkeuksetta kaikille muistisairaille henkilöille eikä kaikissa tilanteissa,  mutta parhaimmillaan GPS-paikantimet ja GPS-turvapuhelimet tukevat kodinomaista ja itsenäistä asumista - kotona ja hoitolaitoksessa.

GPS-paikannin lisää turvallisuuden tunnetta erityisesti niillä muistisairailla, jotka ovat muistisairaudessaan hyvin lievässä vaiheessa. Tämä siksi, että he hahmottavat ilman jatkuvaa ohjausta, miksi heillä on GPS-laite käytössään. Ympäröivät ihmiset puolestaan pitävät hyvänä sitä, että eksynyt voidaan löytää rivakasti.

”Ketään ei tule tietenkään jättää seurantalaitteen varaan, vaan mukana tulee olla aina koko sosiaalisen verkoston tuki ja aukoton hälytysten vastaanotto hätätilanteissa.

Toisaalta turvalaitteen käyttämättä jättäminen saattaa merkitä jopa henkilön heitteille jättämistä turvattomaan tilanteeseen. Esimerkiksi muuten kotona pärjäävän, mutta eksymisvaarassa olevan yksin asuvan muistisairaan ihmisen jättäminen ilman seurantalaitetta tms. on eettisesti arveluttavaa”, sanoo dementiatutkija Merja Riikonen. 

Tutustu GPS-paikantimiin täällä

--

Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle

Lue myös: Muistettavaa muistisairaan GPS-paikantimen käyttöönotossa 

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Huolestuttaako dementia? - 5 mielenkiintoista tutkimustulosta

huolestuttaako-dementia

Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.


Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen.  Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.

1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää

Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.

2. Muistisairaudet ja masennus

Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.

3. Dementia ja tupakointi

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.

4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.

5. Dementia ja ruokavalio

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.

Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

Lue koko viesti