TUOTERYHMÄT Blogi Viestit aiheesta: muistihäiriöt
Blogi
Virikkeitä ja mukavaa tekemistä muistisairaille
Inspiroiva arki voi vähentää muistisairaan lääkityksen tarvetta, eikä hyvien virikkeiden tarvitse maksaa paljoa. Aktiivisella ja mielekkäällä tekemisellä voidaan tukea muistisairaan minäkuvaa sekä tarjota hänelle tarpeeksi haasteita.
Leipominen ja askartelu
Leipominen on hauskaa ja sosiaalista puuhaa, jota voidaan tehdä myös ryhmissä. Leipomisessa aktivoituvat tehokkaasti niin haju-, maku- kuin tuntoaistikin ja lempeä puheen porina täyttää keittiön nopeasti. Myös askartelu on monille mielekästä puuhaa, jota on mukava tehdä porukalla. Hyväksyvä ja kärsivällinen ilmapiiri auttaa kankeampiakin sormia taipumaan iloiseen puuhasteluun.
Ääneen lukeminen ja musiikin kuuntelu
Virikkeitä voidaan tarjota niinkin yksinkertaisesti kuin lukemalla ääneen sanomalehtiä tai kuuntelemalla musiikkia. Kirjan lukutuokio tuo rauhallista, mutta aivoja stimuloivaa sisältöä arjen rutiinien keskelle. Myös omaehtoinen musisointi on oiva tapa virkistää muistisairaan arkea. Musiikin tekemiseen löydät verkkokaupastamme huippulaadukkaat ja kestävät lyömäsoittimet musiikkiryhmille.
Muistelu
Erittäin hyvä tapa järjestää virikkeellistä toimintaa ja aktivoida tunteita, on muistella yhdessä. Joulut, perinteet ja kaikenlaiset juhlapäivät tuovat lämpimiä tuulahduksia menneestä ajasta ja eletystä elämästä. Muistelu vaikuttaa erityisesti mielialaan sekä virkistää aivotoimintaa ja muistia.
Palapelit
Palapelejä kootessa aika menee kuin siivillä. Mieleinen kuva tarjoaa mielikuvitukselle ja muistoille inspiraatiota, kun taas palojen määrällä voidaan säätää pelin taso sopivan haasteelliseksi. Verkkokaupastamme löydät palapelejä kymmenellä eri kuva-aiheella neljästä aina 48:aan palaan – jokaiselle löytyy sopiva.
Muistijumppa
Aivojen toimintaa voi vetreyttää myös erilaisin jumppatehtävin, esimerkiksi ratkomalla yhdyssana- ja lorutehtäviä. Mikä tytön nimi muodostuukaan kirjaimista KAANNI, kun kirjaimet järjestää uudelleen? Mikä hyväntuoksuinen hajuste alkaa p-kirjaimella? Virikkeitä valitessa tulee muistaa, että hauskaa pitää olla, muttei liian vaikeaa.
Autamme mielellämme löytämään ne parhaat ratkaisut teidän arkenne tueksi. Ota rohkeasti yhteyttä, meille voit myös soittaa: 010-322 7870 (klo 9-16)
Piditkö kirjoituksesta?
Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.
Nyt uusille uutiskirjeen tilaajille -10% alennuskuponki - Tilaa heti!
Neljä vinkkiä muistisairaan turvallisuuden parantamiseen
Kun tavoitteena on parantaa muistisairaan tai muun henkilön turvallisuutta joko kotioloissa tai hoivakodissa, on hyvä listata paperille kaikki tarpeet, aiemmat kokemukset ja uudet ideat. Tarpeet on myös hyvä asettaa tärkeysjärjestykseen: välttämättömät, tärkeät ja vähemmän tärkeät. Tämän jälkeen on helpompi tehdä päätöksiä erilaisista vaihtoehdoista, joilla lisätä muistisairaan turvallisuutta.
Ohessa neljä vinkkiä potilaan turvallisuuden parantamiseen:
1. Poistumisvalvonta
Monille potilaan harhailu aiheuttaa arjessa haasteita ja turhia harmaita hiuksia. Turvallisuuden parantamiseksi suosittelemme esim. ovi- ja mattohälyttimiä. Tarpeet ovat usein samanlaisia, halutaan saada tieto siitä kun henkilö poistuu vuoteestaan tai avaa jonkin oven, esim. ulko-oven. Hälyttimiä löytyy erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi ovihälytin voi hälyttää niin, että hoitaja/omaishoitaja saa hälytyksen hoivakodissa tai kotona olevaan hakuvastaanottimeen tai sitten oven avaamisesta lähtee tekstiviesti haluttuun matkapuhelimeen. Lue lisää erilaisista hälyttimistä täältä.
2. GPS paikannus
Nykyteknologia mahdollistaa GPS-paikantimen käytön potilailla, jotka ovat vaarassa eksyä liikkuessaan kodin ulkopuolella. Ranteeseen kiinnitettävällä GPS-paikantimella on mahdollista tehdä myös poistumisvalvontaa, joka tarkoittaa hälytyksen antamista hoitajalle, jos potilas ylittää määritellyn turva-alueen rajan.
3. Turvallisesti myös yöllä
Muun muassa muistisairailla ihmisillä on taipumus liikkua kodissa öiseen aikaan. Tyypillinen tilanne on potilaan vessassa käynti. Itsenäisyyttä lisääviä apuvälineitä näissä tilanteissa ovat esimerkiksi yövalo ja punainen wc-korotin, joka helpottaa potilaan wc-pytyn havaitsemista ja vessassa asiointia.
4. GSM liiketunnistin ja GSM ovihälytin
Valitettavan usein etäisyys potilaan ja hoitajan välillä johtaa siihen, että hälyttimet eivät toimi kunnolla. Tällöin hyvä valinta voi olla GSM liiketunnistin tai GSM ovihälytin, joiden avulla tieto potilaan oven avaamisesta tai vuoteesta poistumisesta saadaan siirrettyä helposti ja nopeasti hoitajan GSM matkapuhelimeen.
Apuvälineiden tarvetta arvioitaessa on hyvä keskustella niin potilaan, hoitajan kuin muiden asiantuntijoiden kanssa kuhunkin tilanteeseen sopivista laitteista.
Dementiaonlineshop tarjoaa ratkaisuja em. tilanteisiin. Ota ystävällisesti yhteyttä puhelimitse 010-322 7870 tai sähköpostilla info@dementiaonlineshop.com, niin ehdotamme ratkaisua tilanteeseenne. Olemme nopeita, huomaat sen kun otat yhteyttä!
Piditkö artikkelista? Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.
Aika muistisairaan elämässä – kuusi vinkkiä sujuvaan arjen ajanhallintaan
Nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus – vain tämä hetki on tässä ja nyt. Muistisairas elää juuri tässä hetkessä, monesti ilman sairauden tunnetta. Toisaalta hänen maailmaansa kuuluvat menneisyyden tapahtumat, jotka sekoittuvat nykyisyyteen. Mitä siis tehdä, jotta aika kuluisi arjessa mukavasti? Tässä muutama hyvä vinkki.
1. Muistilaput esiin ja avuksi ajan hallintaan
Kun läheisesi sairastaa muistisairautta, hänen ajankäsityksensä muuttuu. Sairastunut palaa usein muistoihinsa eikä aina tiedä, mikä päivä tai vuorokauden aika on. Dementian alkuvaiheessa kalentereista ja muistilapuista on huomattava apu. Mutta kun tauti etenee, tiedonkäsittelyn toiminnot heikkenevät ja ajan taju häviää. Sairastunut saattaa monta kertaa päivässä soittaa läheiselleen ja kysyä, mikä päivä tänään on, paljonko kello on, onko nyt aamu vai ilta jne.
2. Kalenterikello auttaa ajan hahmottamisessa
Muistisairas aprikoi usein, mikä päivä mahtaa olla menossa. Valikoimamme valaistulla näytöllä varustettu upea kalenterikello on kehitetty erityisesti muistihäiriöisen kelloksi.
Päivyrikellosta näkyy yhdellä silmäyksellä kellon aika, viikonpäivä, päivä ja kuukausi. Sen avulla ikääntyvän ihmisen ja muistisairaan on helpompi ymmärtää aika, jota eletään. Kalenterikellon voi sijoittaa joko pöydälle tai seinälle; useimmat asettavat sen pöydälle.
3. Viikkosuunnitelma saattaa auttaa arjen sujumisessa
Sairastuneen kanssa voi yhdessä laatia kätevän viikkosuunnitelman, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää viikkoa, auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä.
Hyvä kalenteri on riittävän suuri ja paras olisi, jos siinä näkyy koko viikko kerralla ja siihen pystyy merkitsemään kaikki päivän aikana tapahtuvat asiat. Menneet päivät voi yliviivata, jotta kalenteri pysyy ajan tasalla.
4. Apua yön ja päivän erottamiseen - Vuorokausikalenteri
Jos sairastunut ei tiedä, mikä vuorokauden aika on, voidaan asiaa helpottaa esimerkiksi asentamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun on yö, on pimeää ja nukkuminen saattaa helpottua. Päivällä on kirkas valaistus, joka auttaa hahmottamaan päivän ja yön eron. On tärkeää pitää huolta siitä, että vuorokausirytmi on säännöllinen ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan. Monet ovat jo hankkineet avuksi vuorokausikalenterin, josta näkee heti, onko nyt meneillään aamu, päivä, ilta tai yö.
5. Säännöllinen arkirytmi helpottaa
Ajan hahmottamista helpottavat säännölliset ruokailuajat sekä ajat lääkkeenotolle. Rutiininomaisesti joka päivä samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja asiat tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat.
Arkirytmin ylläpitämiseen voi harkita esimerkiksi lääkeannostelijaa, joka muistuttaa lääkkeenotosta.
6. Muistelu tuo hyvän mielen
Muistelu on todettu hyväksi muistisairaalle ja siksi on tarpeen järjestää kotiin muistoja eletystä elämästä. Muistelusta saa hyvän mielen.
Valokuvat toimivat hyvin ja näin muistot heräävät henkiin paremmin. Läheisten henkilövalokuvat auttavat muistamaan heidät paremmin. Muita aiheita voivat olla esimerkiksi sairastuneen työuraan liittyvät tapahtumat ja ympäristöt. Muisteluun voidaan kiinnittää huomiota myös hoitokodeissa, joissa asukkaiden huoneet voidaan sisustaa omaan elämäntarinaan liittyvillä valokuvilla.
Kirjoittanut: Timo Taittonen
Kirjoittaja on DementiaOnlineShopin perustaja. Hän keskustelee päivittäin ikäihmisten, muistisairaiden omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa.
Vastaamme kaikkiin kysymyksiinne mielellämme, puh. 010-322 7870 (klo 9-16).
Hälytin suo mielenrauhaa muistisairaan hoitajalle
Sain eräänä päivänä jälleen puhelun, jossa huolestunut omainen pyysi apua ratkaistakseen kiperän ongelman, joka kiusaa häntä melkein joka yö. Rouvan Alzheimerin tautia sairastava puoliso oli alkanut tulla levottomaksi öisin ja rouva pelkäsi miehensä lähtevän harhailemaan kodista ulos.
Keskusteltuamme tulimme siihen johtopäätökseen, että matto- tai ovihälyttimestä voisi olla paljon apua tässä tilanteessa. Niiden avulla omaishoitajana toimiva rouva tietäisi, milloin mies on yön tunteina liikkeessä.
Miten muistisairasta voi valvoa?
Mattohälyttimen käyttö on yksinkertaista: matto levitetään muistisairaan sängyn viereen lattialle. Kun rouvan huonomuistinen aviomies nyt nousee vuoteesta pikkutunneilla ja astuu painollaan matolle, mattoon yhdistetty etälaite herättää rouvan joko hälytysäänellä tai värinällä.
Hyvän vaihtoehdon mattohälyttimelle muodostaa liiketunnistin hakuvastaanottimella. Liiketunnistin suunnataan sängystä ylösnousevan henkilön jalkoihin ja kun se havaitsee liikettä niin hälytys tapahtuu hakuvastaanottimessa. Liiketunnistimessa ei ole johtoa ollenkaan, joka on etu, koska tällöin hoidettava henkilö ei voi myöskään kaatua siihen.
Ovihälytin puolestaan asennetaan yleisimmin ulko-oveen. Samaan hälyttimeen voidaan lisätä useita ovia, esim. etu- ja takaovi. Tämä hälytin ei suinkaan pelästytä oven avaajaa, vaan hälytysviesti aukaisusta välittyy hakulaitteeseen, joka on hoitajan tai omaishoitajan hallussa.
Hälytyksen voi saada myös tekstiviestinä matkapuhelimeen, kts. Ovihälytin GSM. Tämä vaihtoehto sopii tilanteisiin, joissa hoitaja tai läheinen ei ole vanhuksen tai muistisairaan välittömässä läheisyydessä.
Rouva sai lisää mielenrauhaa mattohälyttimen avulla ja voi nyt nukkua turvallisemmin mielin.
Mistä löydät sopivan hälyttimen?
Löydät tästä koteihin ja hoivakoteihin sopivia hälyttimiä.
Apua hälyttimen valintaan ja käyttöönottoon
Autamme sopivimman hälyttimen valinnassa mielellämme. Ota yhteyttä niin huomaat, että saat nopean ratkaisun ongelmaanne. Soita p. 0400 449 623, arkisin klo 09-17, Timo Taittonen tai lähetä sähköpostia osoitteeseen info@dementiaonlineshop.com
Toimitusjohtaja Timo Taittonen, DementiaOnlineShop.com
Milloin GPS-paikannin soveltuu muistisairaalle?
Eksyminen on aina fyysinen ja psyykkinen turvallisuusriski. Tilanne voi olla myös pelottava kokemus muistisairaalle. Turvallisuutta voidaan kuitenkin taata esimerkiksi paikantimilla ilman, että muistisairaan liikkumista liikaa rajoitetaan.
Seurantateknologia ei sovellu poikkeuksetta kaikille muistisairaille henkilöille eikä kaikissa tilanteissa, mutta parhaimmillaan GPS-paikantimet ja GPS-turvapuhelimet tukevat kodinomaista ja itsenäistä asumista - kotona ja hoitolaitoksessa.
GPS-paikannin lisää turvallisuuden tunnetta erityisesti niillä muistisairailla, jotka ovat muistisairaudessaan hyvin lievässä vaiheessa. Tämä siksi, että he hahmottavat ilman jatkuvaa ohjausta, miksi heillä on GPS-laite käytössään. Ympäröivät ihmiset puolestaan pitävät hyvänä sitä, että eksynyt voidaan löytää rivakasti.
”Ketään ei tule tietenkään jättää seurantalaitteen varaan, vaan mukana tulee olla aina koko sosiaalisen verkoston tuki ja aukoton hälytysten vastaanotto hätätilanteissa.
Toisaalta turvalaitteen käyttämättä jättäminen saattaa merkitä jopa henkilön heitteille jättämistä turvattomaan tilanteeseen. Esimerkiksi muuten kotona pärjäävän, mutta eksymisvaarassa olevan yksin asuvan muistisairaan ihmisen jättäminen ilman seurantalaitetta tms. on eettisesti arveluttavaa”, sanoo dementiatutkija Merja Riikonen.
Tutustu GPS-paikantimiin täällä
--
Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle
Lue myös: Muistettavaa muistisairaan GPS-paikantimen käyttöönotossa
--
Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013
Piditkö artikkelista?
Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.
Muistisairaudet haasteena arjessa – 6 helpottavaa vinkkiä!
Nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus – vain tämä hetki on tässä ja nyt. Usein muistisairas elää juuri tässä hetkessä, mahdollisesti ilman sairauden tunnetta. Toisaalta muistisairaan maailmaan kuuluvat monesti menneisyyden tapahtumat, jotka sekoittuvat nykyisyyteen. Muistisairauden oireet ovat moninaisia ja aiheuttavat arkeen monia haasteita. Mitä siis tehdä, jotta arki sujuisi ja olisi muistisairaalle sekä hänen läheisilleen mahdollisimman mukavaa?
Tavoitteena hyvä vanhuus muistihäiriöstä huolimatta
Muisti pettää toistuvasti ja arki ei tunnu sujuvan. Elämä muistihäiriön kanssa saattaa tuntua hyvin vaikealta. Arjen suunnittelu ja muistin apuvälineet helpottavat muistisairaan hoitoa huomattavasti.
Muistisairaus vaikeuttaa arkea – Lue nämä auttavat vinkit!
1. Säännöllinen arkirytmi helpottaa
Muistihäiriöt sekoittavat aina arkea, mutta rutiinit auttavat selkeyttämään tätä kaaosta. Ajan hahmottamista helpottavat säännölliset ruokailuajat sekä ajat lääkkeenotolle. Rutiininomaisesti joka päivä samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja asiat tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat.
2. Muistin apuvälineet
Kun läheiselläsi on muistisairaus, hänen aikakäsityksensä muuttuu. Sairastunut palaa usein muistoihinsa eikä aina tiedä, mikä päivä tai vuorokaudenaika on. Sairauden alkuvaiheessa kalentereista ja muistilapuista on huomattava apu.
3. Kalenterikello auttaa ajan hahmottamisessa
DementiaOnlineShopin suosittu kalenterikello on tarkan tuotekehittelyn tulos. Kellosta näkyy yhdellä silmäyksellä kellonaika, viikonpäivä, päivä ja kuukausi. Sen avulla muistisairaan on helpompi ymmärtää aika, jota eletään.
4. Muistisairas hyötyy viikkosuunnitelmasta
Sairastuneen kanssa voi yhdessä laatia viikkosuunnitelman, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää viikkoa sekä auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä. Hyvä kalenteri on riittävän suuri ja selkeintä on, jos siinä näkyy koko viikko kerralla ja siihen pystyy merkitsemään kaikki päivän aikana tapahtuvat asiat. Menneet päivät voi yliviivata, jotta kalenteri pysyy ajan tasalla.
5. Apua yön ja päivän erottamiseen
Jos sairastunut ei tiedä, mikä vuorokaudenaika on, voidaan asiaa helpottaa esimerkiksi asentamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun on yö, on pimeää ja nukkuminen saattaa helpottua. Päivällä pidetään kirkas valaistus korostamaan päivän ja yön eroa. Vuorokausikalenteri on myös helppo apuväline muistisairaalle. Se kertoo selkeästi sanoin vuorokaudenajan. On tärkeää pitää huolta siitä, että vuorokausirytmi on säännöllinen ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan.
6. Muistelu tuo hyvän mielen
Muistelu on todettu hyväksi muistisairaalle ja siksi on tarpeen järjestää kotiin muistoja eletystä elämästä. Valokuvat toimivat hyvin herättäen henkiin muistoja ja piristäen mieltä. Valokuvat läheisistä auttavat muistamaan heidät paremmin. Kuvia voi olla myös esimerkiksi sairastuneen työuraan liittyvistä tapahtumista ja ympäristöistä. Muisteluun voidaan kiinnittää huomiota myös hoitokodeissa, joissa asukkaiden huoneet voidaan sisustaa heidän omiin elämäntarinoihinsa liittyvillä kuvilla ja esineillä.
Huolestuttaako dementia? Lue 5 mielenkiintoista tutkimustulosta!
Huolestuttaako dementia? - 5 mielenkiintoista tutkimustulosta
Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.
Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen. Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.
1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää
Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.
2. Muistisairaudet ja masennus
Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.
3. Dementia ja tupakointi
Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.
4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla
Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.
5. Dementia ja ruokavalio
Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.
Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.
Piditkö artikkelista?
Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.
