Blogi


Julkaistu , julkaisija

Kun ajantaju katoaa – mikä avuksi muistamiseen?

kun-ajantaju-katoaa

Pienet unohtelut arjessa ovat tavanomaisia meille kaikille. Muistamattomuudesta tulee kuitenkin uhka terveydelle silloin, kun esimerkiksi lääkkeen otto unohtuu.

Muistin apuvälineet

Työssä käyvälle ihmiselle muistin apuvälineisiin kuuluu tavallisen kynän ja paperin lisäksi myös kännykkä, joka kulkee aina mukana. On helppo ajastaa pieniä muistutuksia pitkin päivää tai kirjata asioita ylös reissun päällä. Mutta kun mukaan kuvioon astuvat ajan hahmottamisen häiriöt ja muut muistiongelmat, kasvavat niin haasteet kuin pätevien apuvälineiden vaatimustasokin. 

Ajan hahmottamisen ongelmat

Paljonko kello? Jokaiselle tuttu kysymys silloin tällöin. Mikä päivä nyt on? Onko aamu vai ilta? Liian tuttuja, toistuvia kysymyksiä muistisairaan läheisille. Kun ajan hahmotus häiriintyy, lisääntyy myös sairastuneen epävarmuus arjessa. Kun ei tiedä mikä vuorokaudenaika on niin voi helposti arastella sosiaalisia tilanteita ja jopa masentua. Yksi aidosti itsenäisen elämän kulmakivistä on ajan hahmottaminen ja hallinta, siinä auttaa Vuorokausikalenteri.

Miten asua pidempään omassa kodissa

Tarpeisiin oikein mitotetuilla apuvälineillä voidaan taata sairastuneelle turvallinen asuinympäristö. Muistin tukena toimivat selkeänäyttöiset kellot, joihin voidaan ajastaa muistutuksia päivän tärkeimmistä asioista. Kun sairastuneen turvallisuuden tunnetta saadaan lisättyä, myös läheisten elämä helpottuu turhan murehtimisen vähetessä.

Muistuttava Vuorokausikalenteri

Laajasta kellovalikoimasta monipuolisimmin ajan hahmottamisen ja muistamisen haasteisiin vastaa Muistuttava Vuorokausikalenteri.

Yhdellä vilkaisulla käyttäjä näkee vuorokaudenajan, päivämäärän ja kellonajan. Näytölle voidaan lisäksi ajastaa muistutuksia halutuista asioista ja muistutukset voidaan toistaa sekä tekstinä että läheisen henkilön äänellä. 
 
On ajan hahmottaminen haasteellista arjen kiireen ja stressin tai muistisairauden vuoksi, tuovat oikein valitut apuvälineet kaivattua apua arkeen.

Vastaamme kaikkiin kysymyksiinne mielellämme, puh. 010-322 7870 (klo 9-16)

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Mitä lahjaksi muistisairaalle?

DOS_muistamisen-lahjaideat

Lahjojen antaminen dementikolle on usein haasteellista – hyviä ideoita ja ajatuksia pyöritellään, ehkä liiankin kanssa. Omalle läheiselle ne parhaat lahjat ovat aina sellaisia, joista saadaan lämmin yhteinen hetki tai pidempiaikaista helpotusta arkeen.

1. Leipokaa yhdessä

Juhlapäiviin liittyy perinteitä ja iloisia muistoja, joita on helppo herätellä tutuilla tuoksuilla.

2. Hemmottelu ja helliminen

Jokainen ihminen kaipaa kosketusta. Pään sekä niskojen hieronta ja sen jälkeinen hiusten laittaminen on monelle ainutlaatuisen ihana lahja.

3. Tarpeelliset apuvälineet

Arjen haasteita helpottamaan on luotu useita erilaisia apuvälinevaihtoehtoja. Esimerkiksi ajan hahmottamisen helpottaminen lisää muistisairaan itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa. 

4. Karvakaveri vierailulle

Tuo eläintenystävälle kylään lemmikki, jota voitte rapsutella yhdessä. 

5. Musiikki

Kuunnelkaa hänen lempilevyjään, laulakaa tuttuja joululauluja tai musisoikaa yhdessä.

Yhdessä vietetty aika on aina se parhain lahja. Pidempiaikaista helpotusta arkeen tarjoavat erilaiset apuvälineet – me autamme mielellämme löytämään ne teille sopivat apuvälineratkaisut. Tutustu valikoimaamme tästä tai soita meille 010-322 7870 (klo 9-16)

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Tästä syystä GPS paikannin kannattaa hankkia

gps-paikannin-vanhus-ja-lapsi

Muistamaton vanhus, haaveileva lapsi tai pitkäaikaissairas saattaa aiheuttaa turhia murheita läheisilleen. Kun läheinen katoaa, eikä vastaa puhelimeen, on huoli suurimmillaan. Tällaiset hetket ovat vältettävissä.

Mitä hyötyä paikantamisesta on?

GPS paikannus tarjoaa helppokäyttöisen ja turvallisen ratkaisun henkilön seurantaan ja paikantamiseen. Selkein hyöty paikannusteknologiasta on liikkumisen vapaus ja turvallisuus. Ulkoilu voi tuntua riskialttiilta liikkumisen vaikeuksien tai muistiongelmien vuoksi, mutta paikantavan rannekkeen avulla voimme lisätä niin käyttäjän itsenäisyyttä kuin turvallisuuden tuntuakin. Eikä pidä unohtaa omaisten ja hoitajien turhien etsintöjen ja huolen aiheuttaman taakan vähenemistä.

Miten GPS-paikannin toimii?

GPS_paikannin_ranteeseen_kello_UUSI_210420161Ranteessa kellon tapaan pidettävä laite paikantaa käyttäjän sijaintia GPS:n avulla ja lähettää automaattisesti paikkatiedon verkossa sijaitsevaan karttapalveluun. Karttanäkymä osoittaa paikantimen sijainnin ja piirtää kartalle viivan käyttäjän liikkumisen mukaan – hädän hetkellä siis tiedät, missä hän on ja mistä hän on sinne mennyt.


Paikantimelle on mahdollista myös määritellä turva-alue, jolta poistuminen aiheuttaa automaattisesti tekstiviestihälytyksen haluttuun puhelinnumeroon. Tämä turva-aluehälytys lähtee aina automaattisesti, eikä käyttäjän tarvitse painaa mitään nappia. Saat siis tiedon aina, kun läheisesi poistuu tutulta alueelta.

Laitteessa on myös soittopainike, jota painamalla ranneke lähtee soittamaan luetteloon ennalta ensimmäiseksi määriteltyyn numeroon.

Tutustu tyylikkääseen ja huomaamattomaan arjen apuvälineeseen tarkemmin täällä.

 

 

Snowfox_kesatarjousAvaimenperän kokoinen, säänkestävä paikannin

Helposti matkaan napattava tai avaimiin liitettävä Snowfox on pienikokoinen GPS paikannin ja puhelin. 

Lue lisää tästä. 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Neljä vinkkiä muistisairaan turvallisuuden parantamiseen

vinkkeja-muistisairaan-turvallisuuden-parantamiseen

Neljä vinkkiä muistisairaan turvallisuuden parantamiseen
 

Kun tavoitteena on parantaa muistisairaan tai muun henkilön turvallisuutta joko kotioloissa tai hoivakodissa, on hyvä listata paperille kaikki tarpeet, aiemmat kokemukset ja uudet ideat. Tarpeet on myös hyvä asettaa tärkeysjärjestykseen: välttämättömät, tärkeät ja vähemmän tärkeät. Tämän jälkeen on helpompi tehdä päätöksiä erilaisista vaihtoehdoista, joilla lisätä muistisairaan turvallisuutta.
 
Ohessa neljä vinkkiä potilaan turvallisuuden parantamiseen:

 
1. Poistumisvalvonta

 
Monille potilaan harhailu aiheuttaa arjessa haasteita ja turhia harmaita hiuksia. Turvallisuuden parantamiseksi suosittelemme esim. ovi- ja mattohälyttimiä. Tarpeet ovat usein samanlaisia, halutaan saada tieto siitä kun henkilö poistuu vuoteestaan tai avaa jonkin oven, esim. ulko-oven. Hälyttimiä löytyy erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi ovihälytin voi hälyttää niin, että hoitaja/omaishoitaja saa hälytyksen hoivakodissa tai kotona olevaan hakuvastaanottimeen tai sitten oven avaamisesta lähtee tekstiviesti haluttuun matkapuhelimeen. Lue lisää erilaisista hälyttimistä täältä.

 
2. GPS paikannus

 
Nykyteknologia mahdollistaa GPS-paikantimen käytön potilailla, jotka ovat vaarassa eksyä liikkuessaan kodin ulkopuolella. Ranteeseen kiinnitettävällä GPS-paikantimella on mahdollista tehdä myös poistumisvalvontaa, joka tarkoittaa hälytyksen antamista hoitajalle, jos potilas ylittää määritellyn turva-alueen rajan. 

 
3. Turvallisesti myös yöllä

 
Muun muassa muistisairailla ihmisillä on taipumus liikkua kodissa öiseen aikaan. Tyypillinen tilanne on potilaan vessassa käynti. Itsenäisyyttä lisääviä apuvälineitä näissä tilanteissa ovat esimerkiksi yövalo ja punainen wc-korotin, joka helpottaa potilaan wc-pytyn havaitsemista ja vessassa asiointia. 

 
4. GSM liiketunnistin ja GSM ovihälytin

 
Valitettavan usein etäisyys potilaan ja hoitajan välillä johtaa siihen, että hälyttimet eivät toimi kunnolla. Tällöin hyvä valinta voi olla GSM liiketunnistin tai GSM ovihälytin, joiden avulla tieto potilaan oven avaamisesta tai vuoteesta poistumisesta saadaan siirrettyä helposti ja nopeasti hoitajan GSM matkapuhelimeen. 
 
Apuvälineiden tarvetta arvioitaessa on hyvä keskustella niin potilaan, hoitajan kuin muiden asiantuntijoiden kanssa kuhunkin tilanteeseen sopivista laitteista. 
 
Dementiaonlineshop tarjoaa ratkaisuja em. tilanteisiin. Ota ystävällisesti yhteyttä puhelimitse 010-322 7870 tai sähköpostilla info@dementiaonlineshop.com, niin ehdotamme ratkaisua tilanteeseenne. Olemme nopeita, huomaat sen kun otat yhteyttä!

Piditkö artikkelista? Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa. 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Huolestuttaako dementia? - 5 mielenkiintoista tutkimustulosta

huolestuttaako-dementia

Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.


Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen.  Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.

1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää

Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.

2. Muistisairaudet ja masennus

Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.

3. Dementia ja tupakointi

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.

4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.

5. Dementia ja ruokavalio

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.

Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

Lue koko viesti