Nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus – vain tämä hetki on tässä ja nyt. Usein muistisairas elää juuri tässä hetkessä, mahdollisesti ilman sairauden tunnetta. Toisaalta muistisairaan maailmaan kuuluvat monesti menneisyyden tapahtumat, jotka sekoittuvat nykyisyyteen. Muistisairauden oireet ovat moninaisia ja aiheuttavat arkeen monia haasteita. Mitä siis tehdä, jotta arki sujuisi ja olisi muistisairaalle sekä hänen läheisilleen mahdollisimman mukavaa?

Tavoitteena hyvä vanhuus muistihäiriöstä huolimatta

Muisti pettää toistuvasti ja arki ei tunnu sujuvan. Elämä muistihäiriön kanssa saattaa tuntua hyvin vaikealta. Arjen suunnittelu ja muistin apuvälineet helpottavat muistisairaan hoitoa huomattavasti.

Muistisairaus vaikeuttaa arkea – Lue nämä auttavat vinkit!

1. Säännöllinen arkirytmi helpottaa

Muistihäiriöt sekoittavat aina arkea, mutta rutiinit auttavat selkeyttämään tätä kaaosta. Ajan hahmottamista helpottavat säännölliset ruokailuajat sekä ajat lääkkeenotolle. Rutiininomaisesti joka päivä samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja asiat tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat.

2. Muistin apuvälineet

Kun läheiselläsi on muistisairaus, hänen aikakäsityksensä muuttuu. Sairastunut palaa usein muistoihinsa eikä aina tiedä, mikä päivä tai vuorokaudenaika on. Sairauden alkuvaiheessa kalentereista ja muistilapuista on huomattava apu.

3. Kalenterikello auttaa ajan hahmottamisessa

DementiaOnlineShopin suosittu kalenterikello on tarkan tuotekehittelyn tulos. Kellosta näkyy yhdellä silmäyksellä kellonaika, viikonpäivä, päivä ja kuukausi. Sen avulla muistisairaan on helpompi ymmärtää aika, jota eletään.

4. Muistisairas hyötyy viikkosuunnitelmasta

Sairastuneen kanssa voi yhdessä laatia viikkosuunnitelman, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää viikkoa sekä auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä. Hyvä kalenteri on riittävän suuri ja selkeintä on, jos siinä näkyy koko viikko kerralla ja siihen pystyy merkitsemään kaikki päivän aikana tapahtuvat asiat. Menneet päivät voi yliviivata, jotta kalenteri pysyy ajan tasalla.

5. Apua yön ja päivän erottamiseen

Jos sairastunut ei tiedä, mikä vuorokaudenaika on, voidaan asiaa helpottaa esimerkiksi asentamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun on yö, on pimeää ja nukkuminen saattaa helpottua. Päivällä pidetään kirkas valaistus korostamaan päivän ja yön eroa. Vuorokausikalenteri on myös helppo apuväline muistisairaalle. Se kertoo selkeästi sanoin vuorokaudenajan. On tärkeää pitää huolta siitä, että vuorokausirytmi on säännöllinen ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan.

6. Muistelu tuo hyvän mielen

Muistelu on todettu hyväksi muistisairaalle ja siksi on tarpeen järjestää kotiin muistoja eletystä elämästä. Valokuvat toimivat hyvin herättäen henkiin muistoja ja piristäen mieltä. Valokuvat läheisistä auttavat muistamaan heidät paremmin. Kuvia voi olla myös esimerkiksi sairastuneen työuraan liittyvistä tapahtumista ja ympäristöistä. Muisteluun voidaan kiinnittää huomiota myös hoitokodeissa, joissa asukkaiden huoneet voidaan sisustaa heidän omiin elämäntarinoihinsa liittyvillä kuvilla ja esineillä.

Huolestuttaako dementia? Lue 5 mielenkiintoista tutkimustulosta!

Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.

Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen.  Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.

1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää

Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.

2. Muistisairaudet ja masennus

Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.

3. Dementia ja tupakointi

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.

4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.

5. Dementia ja ruokavalio

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.

Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.