Blogi


Julkaistu , julkaisija

Lahja isovanhemmille haussa? – lahjaideoita iäkkäille ja senioreille

iStock-869057234

Sanotaan, että vanhuus ei tule yksin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämästä voisi nauttia ja lahjaksikin saada muuta kuin kukkia! Ohessa muutamia mainioita lahjaideoita vanhuksille, muistisairaille ja muille arkeensa apua kaipaaville. Nämä lahjat ovat paitsi hyödyllisiä lahjan saajille, ne myös antavat mielenrauhaa omaisille – olipa välimatka sitten kuinka pitkä tahansa.

Näin helpotat seniorin omaa ajanhallintaa

Me kaikki olemme joskus sekaisin kellonajoista – etenkin kesän yöttömien öiden ja talven kaamoksen aikaan. Muistisairaudesta kärsivän ajan hahmottaminen voi heikentyä niin, että tämä ei lainkaan tiedä, mikä vuorokaudenaika on meneillään. Se voi aiheuttaa suurta stressiä ja hämmennystä. Onneksi vanhuksen tai muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja itsenäisyyttä voi helposti lisätä oikeilla apuvälineillä.

Kalenterikello tuo apua arkeen niin seniorille, vuorotyöläiselle kuin muistisairaallekin. Jos analoginen kello on käyttäjälle tutumpi, Kalenterikello on oikea vaihtoehto. Kellonajan lisäksi siitä näkee yhdellä vilkaisulla myös viikonpäivän, päivämäärän ja kuukauden. Tutustu Kalenterikelloon tästä.

 

Kalenterikellosta näet kellonajan lisäksi meneillään olevan viikonpäivän, päivämäärän ja kuukauden.

Kalenterikellosta näet kellonajan lisäksi meneillään olevan viikonpäivän, päivämäärän ja kuukauden.

 

Jos lahjan saaja tarvitsee muistutuksia vuorokaudenajasta pitkin päivää, silloin Vuorokausikalenteri on oikea vaihtoehto. Vuorokausikalenteri näyttää vuorokaudenajan sanoina – aamu, päivä, ilta tai yö. Myös viikonpäivä, päivämäärä, kuukausi ja vuosi näkyvät näytöllä. Näytön mallia on mahdollista muokata oman tarpeen mukaan. Voit katsoa kaikki mahdollisuudet tästä.

 

Vuorokausikalenteri näyttää vuorokaudenajan sanoina - aamu, päivä, ilta tai yö.

Vuorokausikalenteri näyttää vuorokaudenajan sanoina - aamu, päivä, ilta tai yö.

 

Ovatko pienet tavarat jatkuvasti hukassa? 

 

Avaimet, lukulasit, kaukosäädin… mihin ne nyt jäivätkään?

Pikkuesineiden kadottaminen on varmasti tuttua jokaiselle. Jos tavaroiden etsiskelystä tulee alituista, käy se tuskastuttavaksi. Turhan stressin voi välttää hankkimalla sopivan paikantimen. Liittämällä pienen paikanilmaisimen helposti katoaviin esineisiin, voit löytää ne vastedes vain nappia painamalla. Kun painat paikantajasta nappia, kuulet toistuvan piippausäänen etsimästäsi esineestä. Esineisiin kiinnitetyt paikanilmaisimet siis hälyttävät, kun esinettä vastaavaa nappia painetaan paikantimessa. Paikanilmaisimet ovat erittäin suosittuja lahjoja ikäihmisille, koska niiden avulla vältetään turhaa stressiä. Lisätietoja esineiden paikanninlaitteesta löydät täältä.

 

Onko sinulla jotain kysyttävää? Palvelemme mielellämme, meille voit myös soittaa: 010-322 7870

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Hälytin suo mielenrauhaa muistisairaan hoitajalle

 

dementiaonlineshop-halyttava-matto

Sain eräänä päivänä jälleen puhelun, jossa huolestunut omainen pyysi apua ratkaistakseen kiperän ongelman, joka kiusaa häntä melkein joka yö. Rouvan Alzheimerin tautia sairastava puoliso oli alkanut tulla levottomaksi öisin ja rouva pelkäsi miehensä lähtevän harhailemaan kodista ulos.

Keskusteltuamme tulimme siihen johtopäätökseen, että matto- tai ovihälyttimestä voisi olla paljon apua tässä tilanteessa. Niiden avulla omaishoitajana toimiva rouva tietäisi, milloin mies on yön tunteina liikkeessä.  

Miten muistisairasta voi valvoa?

Mattohälytin

Mattohälyttimen käyttö on yksinkertaista: matto levitetään muistisairaan sängyn viereen lattialle. Kun rouvan huonomuistinen aviomies nyt nousee vuoteesta pikkutunneilla ja astuu painollaan matolle, mattoon yhdistetty etälaite herättää rouvan joko hälytysäänellä tai värinällä.

Liiketunnistin

Hyvän vaihtoehdon mattohälyttimelle muodostaa liiketunnistin hakuvastaanottimella. Liiketunnistin suunnataan sängystä ylösnousevan henkilön jalkoihin ja kun se havaitsee liikettä niin hälytys tapahtuu hakuvastaanottimessa. Liiketunnistimessa ei ole johtoa ollenkaan, joka on etu, koska tällöin hoidettava henkilö ei voi myöskään kaatua siihen.

Ovihälytin

Ovihälytin puolestaan asennetaan yleisimmin ulko-oveen. Samaan hälyttimeen voidaan lisätä useita ovia, esim. etu- ja takaovi. Tämä hälytin ei suinkaan pelästytä oven avaajaa, vaan hälytysviesti aukaisusta välittyy hakulaitteeseen, joka on hoitajan tai omaishoitajan hallussa.

Ovihälytin GSM 

Hälytyksen voi saada myös tekstiviestinä matkapuhelimeen, kts. Ovihälytin GSM. Tämä vaihtoehto sopii tilanteisiin, joissa hoitaja tai läheinen ei ole vanhuksen tai muistisairaan välittömässä läheisyydessä.

Rouva sai lisää mielenrauhaa mattohälyttimen avulla ja voi nyt nukkua turvallisemmin mielin.

Mistä löydät sopivan hälyttimen?

Löydät tästä koteihin ja hoivakoteihin sopivia hälyttimiä. 

Apua hälyttimen valintaan ja käyttöönottoon

Autamme sopivimman hälyttimen valinnassa mielellämme. Ota yhteyttä niin huomaat, että saat nopean ratkaisun ongelmaanne. Soita p. 0400 449 623, arkisin klo 09-17, Timo Taittonen tai lähetä sähköpostia osoitteeseen info@dementiaonlineshop.com

Toimitusjohtaja Timo Taittonen, DementiaOnlineShop.com

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Milloin GPS-paikannin soveltuu muistisairaalle?

milloin-gps-paikannin-muistisairaalle

Eksyminen on aina fyysinen ja psyykkinen turvallisuusriski. Tilanne voi olla myös pelottava kokemus muistisairaalle. Turvallisuutta voidaan kuitenkin taata esimerkiksi paikantimilla ilman, että muistisairaan liikkumista liikaa rajoitetaan.

Seurantateknologia ei sovellu poikkeuksetta kaikille muistisairaille henkilöille eikä kaikissa tilanteissa,  mutta parhaimmillaan GPS-paikantimet ja GPS-turvapuhelimet tukevat kodinomaista ja itsenäistä asumista - kotona ja hoitolaitoksessa.

GPS-paikannin lisää turvallisuuden tunnetta erityisesti niillä muistisairailla, jotka ovat muistisairaudessaan hyvin lievässä vaiheessa. Tämä siksi, että he hahmottavat ilman jatkuvaa ohjausta, miksi heillä on GPS-laite käytössään. Ympäröivät ihmiset puolestaan pitävät hyvänä sitä, että eksynyt voidaan löytää rivakasti.

”Ketään ei tule tietenkään jättää seurantalaitteen varaan, vaan mukana tulee olla aina koko sosiaalisen verkoston tuki ja aukoton hälytysten vastaanotto hätätilanteissa.

Toisaalta turvalaitteen käyttämättä jättäminen saattaa merkitä jopa henkilön heitteille jättämistä turvattomaan tilanteeseen. Esimerkiksi muuten kotona pärjäävän, mutta eksymisvaarassa olevan yksin asuvan muistisairaan ihmisen jättäminen ilman seurantalaitetta tms. on eettisesti arveluttavaa”, sanoo dementiatutkija Merja Riikonen. 

Tutustu GPS-paikantimiin täällä

--

Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle

Lue myös: Muistettavaa muistisairaan GPS-paikantimen käyttöönotossa 

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Muistisairaan GPS-paikannin hyvä ottaa käyttöön ajoissa

muistisairaan-gps-paikannin

Kun muistisairauden diagnoosi on varmistunut, moni miettii, miten turvallisuutta voisi parantaa. GPS-paikannin on apuväline, jonka menestyksekäs käyttö riippuu suuresti käyttäjän omasta hyväksynnästä ja tottumuksesta. Siksi paikantimen ja/tai GPS-turvapuhelimen hankinta on suositeltavaa jo aikaisessa vaiheessa.

Muistettavaa GPS-paikannuslaitteiden käytöstä:

 

1. Ajoissa käyttöön

Paikannuslaite on syytä ottaa käyttöön riittävän ajoissa, jotta muistisairas vielä kykenee totuttelemaan sen käyttöön, eikä pidä laitetta pakkona, johon hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Näin vältytään myös riidoilta hoitajien/läheisten kanssa.

 

2. Muistisairaan suostumus

Laitteen käyttöönotosta on aina sovittava muistisairaan itsensä kanssa ja keskustella asiasta hänen kanssaan tietyin väliajoin niin, että hän muistaa, mistä laitteessa on kyse.

Hänellä on aina oikeus kieltäytyä käyttämästä laitetta.

Hoitotahtoonsa voi jokainen vaikka heti merkitä, että teknologiaa käytetään tarvittaessa apuna ja miten se tehdään.

 

3. Ympäristön jatkuva tuki

Läheisten ja ympäristön kannustava asenne on hyvin tärkeää, jotta muistisairas omaksuu GPS-paikantimen käytön ja rohkaistuu liikkeelle.

 

4. Käyttäjän myönteinen käsitys

Myös muistisairaan oma kokemus laitteen hyödyistä on avainasemassa käytön onnistumisessa. Jos paikantimen hyötyjä ei enää mielletä, syntyy vastustusta, joka ei edistä laitteen käyttöä.

Lue lisää GPS-paikantimista täältä.

--

Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle

Lue myös: Milloin GPS-paikannin syytä ottaa käyttöön?

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Huolestuttaako dementia? - 5 mielenkiintoista tutkimustulosta

huolestuttaako-dementia

Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.


Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen.  Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.

1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää

Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.

2. Muistisairaudet ja masennus

Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.

3. Dementia ja tupakointi

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.

4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.

5. Dementia ja ruokavalio

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.

Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

 

Lue koko viesti