Suomessa joka kolmas yli 65-vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Harvassa ovat ne keski-ikäiset, jotka eivät tunne tai tiedä ketään muistisairasta. Lääkkeiden lisäksi erilaiset apuvälineet helpottavat sairastuneen arkea ja turvallisuutta. Valitettavasti niitä on ollut hankala löytää. Apuvälineitä oli pitkään saatavilla vain ulkomailta, jolloin oli vaikeaa arvioida, soveltuuko ulkomainen tuote sellaisenaan suomalaisen ikäihmisen käyttöön.

Me DementiaOnlineShopilla keräsimme tärkeimmät apuvälineet yhdelle sivustolle ja palvelemme asiakkaitamme yksilöllisesti, asiantuntevasti ja suomen kielellä. Nyt verkkokaupasta on tilannut jo yli 10 000 asiakasta. ”Nöyräksi vetää – kiitos kaikille asiakkaille!”, toteaa DementiaOnlineShopin perustaja Timo Taittonen hymyssä suin.

Parantavaa hoitoa muistisairauteen ei ole, mutta apuvälineet helpottavat

Muistisairaus koskettaa itse sairastavan lisäksi myös omaisia, ja koko lähipiiriä. ”Muistisairauden myötä niin sairastuneella kuin omaisillakin voi mennä elämä jokseenkin uusiksi”, kertoo Timo.

”Diagnoosin jälkeen taudin etenemistä voidaan yrittää hidastaa ja oireita lievittää, mutta parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole. Omaisten rooli muistisairaan arjen auttamisessa on suuri. Käytännön järjestelyjä on valtava määrä, eikä moni tule edes ajatelleeksi, että voisi olla olemassa apuvälineitäkin.”

Aiemmassa työssään lääkealan myynti- ja markkinointitehtävissä Timo työskenteli neurologisten sairauksien ja lääkkeiden parissa. Neurologiset taudit, dementia mukaan lukien, olivat siis tuttuja.

”Tiesin, että muistisairaus on sairaus, jossa potilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta arjessa voi auttaa myös ilman lääkkeitä, erilaisilla apuvälineillä. Apuvälineitä ei ollut saatavilla mistään yhdestä paikasta kootusti. Muistisairaan tai tämän omaisen on vaikeaa alkaa hankkia tuotteita ulkomailta”, hän kertoo.

”Halusin, että kuka tahansa saa tuotteet helposti DementiaOnlineShopista. Palvelemme myös puhelimessa heitä, jotka eivät halua tai pysty tilaamaan internetistä.”

Tuotteista on monenlaista apua niin omaisille kuin muistisairaallekin

DementiaOnlineShopin tuotteet saavat runsaasti palautetta. Moni kertoo, että tuotteet ovat helpottaneet arkea hyvin konkreettisesti. Tällainen palaute lämmittää verkkokauppiasta. ”Esimerkiksi eräs asiakas kertoi, että kalenterikellon oston jälkeen muistisairas on osannut ottaa lääkkeet itse oikein eikä tupla-annostuksia ole tullut”, Timo kertoo. “Olen myös saanut viestiä, että muistisairaiden ei enää tarvitse soitella lapsille kysyäkseen, että mikä päivä on meneillään.”

“Kun ajankulun hahmotus vaikeutuu, aiheuttaa se ihmiselle helposti ahdistusta. On ollut ilo olla mukana helpottamassa omaisten ja muistisairaiden arkea tällä tavalla!”, hymyilee Timo.

Lokakuun tienoilla pimeys alkaa haukata valtaosan päivästä – Suomen synkässä syksyssä iltakuudelta ja aamukuudelta on yhtä pimeää. Muistisairaan ajanhahmotusongelma voi hankaloitua entisestään kaamoksen aikaan.

Elämää väärässä vuorokaudenajassa

Meistä jokainen on joskus havahtunut keskeltä eläväistä unta hieman epävarmana siitä, onko herätyskello jo soinut tai mistä ylipäätään herää. Terve ihminen pääsee yleensä tilanteen tasalle nopeasti, mutta muistisairaalle tämänkaltainen hämmennys voi jäädä päälle.

Väärässä vuorokaudenajassa eläminen aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja: muistisairas pohtii, miksi kotihoito ei ole vielä käynyt tai mikseivät muut arjen rutiinit käynnisty totutusti. Uni-valve-rytmin häiriöt ovat muistisairaudessa tavallisia, ja ajan hahmottamisen vaikeudet voivat jarruttaa unirytmin asettumista uomiinsa.

Ajan hahmottamisen haasteet vaikuttavat myös omaisen arkeen

Kun selvyyttä siitä, onko yö vai päivä, ei ole, voi muistisairas erehtyä soittamaan omaisilleen tai lähtemään hoitamaan asioita keskellä yötä. Yöllinen puhelinsoitto säikäyttää ja voi jättää huolen kalvamaan mieltä loppuyöksi. Omaistenkaan levon tärkeyttä ei saa vähätellä.

Vuorokausikellosta apua yhdellä vilkaisulla

Ajanhahmottamisen auttaminen tukee muistisairaan omanarvontuntoa ja valmiuksia elää itsenäistä elämää. Analoginen kellotaulu kuitenkin kertoo ajan vain kahdentoista tunnin syklissä. Digitaalinen kello saattaa puolestaan tuntua muistisairaasta vieraalta.

Yksinkertaista helpotusta muistisairaan arkeen voikin tuoda vuorokausikello, josta näkee yhdellä vilkaisulla, onko aamu, päivä, ilta vai yö, mikä on viikonpäivä ja päivämäärä.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Jokainen meistä on erilainen, ja kaikilla on omat arjen haasteensa. Siksi me Dementia Online Shopissa pyrimme aina palvelemaan asiakkaitamme yksilöllisesti. Tarjoamme erilaisia, myös sairauden etenemisen mukaan muokattavissa olevia ratkaisuja hahmottamisen tueksi. Tutustu valikoimaamme klikkaamalla tästä tai soita, niin etsitään yhdessä ne juuri teille sopivimmat ratkaisut: 010 322 7870 (klo 9-16).

Nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus – vain tämä hetki on tässä ja nyt. Muistisairas elää juuri tässä hetkessä, monesti ilman sairauden tunnetta. Toisaalta hänen maailmaansa kuuluvat menneisyyden tapahtumat, jotka sekoittuvat nykyisyyteen. Mitä siis tehdä, jotta aika kuluisi arjessa mukavasti? Tässä muutama hyvä vinkki.

1. Muistilaput esiin ja avuksi ajan hallintaan

Kun läheisesi sairastaa muistisairautta, hänen ajankäsityksensä muuttuu. Sairastunut palaa usein muistoihinsa eikä aina tiedä, mikä päivä tai vuorokauden aika on. Dementian alkuvaiheessa kalentereista ja muistilapuista on huomattava apu. Mutta kun tauti etenee, tiedonkäsittelyn toiminnot heikkenevät ja ajan taju häviää. Sairastunut saattaa monta kertaa päivässä soittaa läheiselleen ja kysyä, mikä päivä tänään on, paljonko kello on, onko nyt aamu vai ilta jne.

2. Kalenterikello auttaa ajan hahmottamisessa

Muistisairas aprikoi usein, mikä päivä mahtaa olla menossa. Valikoimamme valaistulla näytöllä varustettu upea kalenterikello on kehitetty erityisesti muistihäiriöisen kelloksi.

Päivyrikellosta näkyy yhdellä silmäyksellä kellon aika, viikonpäivä, päivä ja kuukausi. Sen avulla ikääntyvän ihmisen ja muistisairaan on helpompi ymmärtää aika, jota eletään. Kalenterikellon voi sijoittaa joko pöydälle tai seinälle; useimmat asettavat sen pöydälle.

3. Viikkosuunnitelma saattaa auttaa arjen sujumisessa

Sairastuneen kanssa voi yhdessä laatia kätevän viikkosuunnitelman, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää viikkoa, auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä.

Hyvä kalenteri on riittävän suuri ja paras olisi, jos siinä näkyy koko viikko kerralla ja siihen pystyy merkitsemään kaikki päivän aikana tapahtuvat asiat. Menneet päivät voi yliviivata, jotta kalenteri pysyy ajan tasalla.

4. Apua yön ja päivän erottamiseen - Vuorokausikalenteri

Jos sairastunut ei tiedä, mikä vuorokauden aika on, voidaan asiaa helpottaa esimerkiksi asentamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun on yö, on pimeää ja nukkuminen saattaa helpottua. Päivällä on kirkas valaistus, joka auttaa hahmottamaan päivän ja yön eron. On tärkeää pitää huolta siitä, että vuorokausirytmi on säännöllinen ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan. Monet ovat jo hankkineet avuksi vuorokausikalenterin, josta näkee heti, onko nyt meneillään aamu, päivä, ilta tai yö.

5. Säännöllinen arkirytmi helpottaa

Ajan hahmottamista helpottavat säännölliset ruokailuajat sekä ajat lääkkeenotolle. Rutiininomaisesti joka päivä samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja asiat tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat.

Arkirytmin ylläpitämiseen voi harkita esimerkiksi lääkeannostelijaa, joka muistuttaa lääkkeenotosta.

6. Muistelu tuo hyvän mielen

Muistelu on todettu hyväksi muistisairaalle ja siksi on tarpeen järjestää kotiin muistoja eletystä elämästä. Muistelusta saa hyvän mielen.

Valokuvat toimivat hyvin ja näin muistot heräävät henkiin paremmin. Läheisten henkilövalokuvat auttavat muistamaan heidät paremmin. Muita aiheita voivat olla esimerkiksi sairastuneen työuraan liittyvät tapahtumat ja ympäristöt. Muisteluun voidaan kiinnittää huomiota myös hoitokodeissa, joissa asukkaiden huoneet voidaan sisustaa omaan elämäntarinaan liittyvillä valokuvilla.

Kirjoittanut: Timo Taittonen
Kirjoittaja on DementiaOnlineShopin perustaja. Hän keskustelee päivittäin ikäihmisten, muistisairaiden omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa.

Vastaamme kaikkiin kysymyksiinne mielellämme, puh. 010-322 7870 (klo 9-16).

Sain eräänä päivänä jälleen puhelun, jossa huolestunut omainen pyysi apua ratkaistakseen kiperän ongelman, joka kiusaa häntä melkein joka yö. Rouvan Alzheimerin tautia sairastava puoliso oli alkanut tulla levottomaksi öisin ja rouva pelkäsi miehensä lähtevän harhailemaan kodista ulos.

Keskusteltuamme tulimme siihen johtopäätökseen, että matto- tai ovihälyttimestä voisi olla paljon apua tässä tilanteessa. Niiden avulla omaishoitajana toimiva rouva tietäisi, milloin mies on yön tunteina liikkeessä.  

Miten muistisairasta voi valvoa?

Mattohälytin

Mattohälyttimen käyttö on yksinkertaista: matto levitetään muistisairaan sängyn viereen lattialle. Kun rouvan huonomuistinen aviomies nyt nousee vuoteesta pikkutunneilla ja astuu painollaan matolle, mattoon yhdistetty etälaite herättää rouvan joko hälytysäänellä tai värinällä.

Liiketunnistin

Hyvän vaihtoehdon mattohälyttimelle muodostaa liiketunnistin hakuvastaanottimella. Liiketunnistin suunnataan sängystä ylösnousevan henkilön jalkoihin ja kun se havaitsee liikettä niin hälytys tapahtuu hakuvastaanottimessa. Liiketunnistimessa ei ole johtoa ollenkaan, joka on etu, koska tällöin hoidettava henkilö ei voi myöskään kaatua siihen.

Ovihälytin

Ovihälytin puolestaan asennetaan yleisimmin ulko-oveen. Samaan hälyttimeen voidaan lisätä useita ovia, esim. etu- ja takaovi. Tämä hälytin ei suinkaan pelästytä oven avaajaa, vaan hälytysviesti aukaisusta välittyy hakulaitteeseen, joka on hoitajan tai omaishoitajan hallussa.

Ovihälytin GSM 

Hälytyksen voi saada myös tekstiviestinä matkapuhelimeen, kts. Ovihälytin GSM. Tämä vaihtoehto sopii tilanteisiin, joissa hoitaja tai läheinen ei ole vanhuksen tai muistisairaan välittömässä läheisyydessä.

Rouva sai lisää mielenrauhaa mattohälyttimen avulla ja voi nyt nukkua turvallisemmin mielin.

Mistä löydät sopivan hälyttimen?

Löydät tästä koteihin ja hoivakoteihin sopivia hälyttimiä. 

Apua hälyttimen valintaan ja käyttöönottoon

Autamme sopivimman hälyttimen valinnassa mielellämme. Ota yhteyttä niin huomaat, että saat nopean ratkaisun ongelmaanne. Soita p. 0400 449 623, arkisin klo 09-17, Timo Taittonen tai lähetä sähköpostia osoitteeseen info@dementiaonlineshop.com

Toimitusjohtaja Timo Taittonen, DementiaOnlineShop.com

Kun muistisairauden diagnoosi on varmistunut, moni miettii, miten turvallisuutta voisi parantaa. GPS-paikannin on apuväline, jonka menestyksekäs käyttö riippuu suuresti käyttäjän omasta hyväksynnästä ja tottumuksesta. Siksi paikantimen ja/tai GPS-turvapuhelimen hankinta on suositeltavaa jo aikaisessa vaiheessa.

Muistettavaa GPS-paikannuslaitteiden käytöstä:

1. Ajoissa käyttöön

Paikannuslaite on syytä ottaa käyttöön riittävän ajoissa, jotta muistisairas vielä kykenee totuttelemaan sen käyttöön, eikä pidä laitetta pakkona, johon hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Näin vältytään myös riidoilta hoitajien/läheisten kanssa.

2. Muistisairaan suostumus

Laitteen käyttöönotosta on aina sovittava muistisairaan itsensä kanssa ja keskustella asiasta hänen kanssaan tietyin väliajoin niin, että hän muistaa, mistä laitteessa on kyse.

Hänellä on aina oikeus kieltäytyä käyttämästä laitetta.

Hoitotahtoonsa voi jokainen vaikka heti merkitä, että teknologiaa käytetään tarvittaessa apuna ja miten se tehdään.

3. Ympäristön jatkuva tuki

Läheisten ja ympäristön kannustava asenne on hyvin tärkeää, jotta muistisairas omaksuu GPS-paikantimen käytön ja rohkaistuu liikkeelle.

4. Käyttäjän myönteinen käsitys

Myös muistisairaan oma kokemus laitteen hyödyistä on avainasemassa käytön onnistumisessa. Jos paikantimen hyötyjä ei enää mielletä, syntyy vastustusta, joka ei edistä laitteen käyttöä.

Lue lisää GPS-paikantimista täältä.

--

Lue myös: GPS-paikantimen hyödyt muistisairaalle

Lue myös: Milloin GPS-paikannin syytä ottaa käyttöön?

--

Lähde: Riikonen, Merja: Eettisen ajattelun tulee ohjata teknologian käyttöä muistisairaiden ihmisten arjessa, Memo-lehti 2/2013

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanarvoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.

Dementia on oireyhtymä, johon liittyvät toimintakyvyn lasku, ajatustoiminnan häiriöt ja erinäiset käytösoireet (dementia-oireet) . Dementian suurin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin eteneminen vahingoittaa ja lopulta tuhoaa aivosoluja. Helpoimmin tunnistettavat Alzheimer-oireet ovat muistinmenetys ja muutokset ajattelussa sekä muussa aivotoiminnassa. Alzheimerin taudin vaiheet ovat selkeämmin havaittavissa sairauden edetessä, sillä se kehittyy yleensä hitaasti. Alzheimerin taudin oireet pahenevat asteittain. Se on kuolemaan johtava tauti, johon ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.

Aivotutkijat tekevät kuitenkin jatkuvaa työtä kehittääkseen tehokkaita hoitoja, joilla estää dementian eteneminen.  Tutkijat kehittävät muistisairaiden hoitoa ja pyrkivät löytämään tapoja tukea heidän perheitään, ystäviään ja hoitajia. Toisaalta tutkijoiden huomio kiinnittyy mahdollisimman aikaiseen taudin diagnosointiin (Alzheimerin ensioireet - niiden välitön huomaaminen), koska mitä aikaisemmin tauti tunnistetaan, sitä helpompi on löytää oikea hoito. Maailmanlaajuisesta dementian tutkimuksesta voi lukea lisää täältä. Tähän blogiin löysin viisi mielenkiintoista tutkimustulosta, jotka esittelen lyhyesti.

1. Dementian kehittyminen – Muistisairauden alkamista voidaan siirtää

Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja, siirtää dementian ensioireet tulevaisuuteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Dementian oireet alkavat potilaalla vasta myöhemmin muistia tukevan hoidon avulla. Dementian hoito voi siis olla myös ennakoivaa. Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60-77 -vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2014.

2. Muistisairaudet ja masennus

Muistisairaus tai muistihäiriöt kehittyvät suuremmalla todennäköisyydellä masennuspotilaalle. Rotterdamissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 4393 ei-dementoitunutta henkilöä 13,7 vuoden ajan. 582 tutkimukseen osallistuneelle kehittyi dementia 13,7 vuoden aikana. Masennusoireisilla henkilöillä oli 8 % suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna ilman masennusoireita olleisiin. Riski oli suurin lyhyellä välillä ja erityisesti miehillä. Johtopäätös on ja tulokset viittaavat siihen, että ikääntyvien tai vanhusten masennus on dementian riskitekijä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2014.

3. Dementia ja tupakointi

Tupakointi keski-iässä lisää dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmin. Itä-Suomen yliopiston väitöksen mukaan riski kasvaa erityisesti niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua dementiaan. Lääketieteen lisensiaatti Minna Rusasen väitöstutkimuksen mukaan muistisairauden riskiä kasvattavat myös keski-iässä todettu keuhkoahtaumatauti tai astma sekä ikääntyessä todetut sydäntaudit. Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta.

4. Dementian ehkäisy liikunnan avulla

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä näyttää suojaavan dementialta myöhemmin vanhuudessa. Tutkimus on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla on matalampi riski sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Suojaavat vaikutukset olivat erityisen voimakkaita ylipainoisten ihmisten keskuudessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen keski-iän jälkeen saattaa myös alentaa dementian riskiä.

5. Dementia ja ruokavalio

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä.

Verkkokaupassamme on tarjolla paljon erilaisia apuvälineita muistisairaille. Tutustuthan myös laajaan viriketoiminta-tarjontaamme.

Piditkö artikkelista?

Tilaa uutiskirjeemme. Saat mielenkiintoisia uutisia ja rahanravoisia etuja, enintään kerran kuukaudessa.